Ilman kahleita ja
sitoutumisen pakkoa
läheisyyden pelko,
jota yhteiselämä
merkitsee
sukupuolisen
kanssakäymisen
jatko- osaa
jokapäiväistä
ruumiillista ja henkistä
kosketusta, joka
sitoo ja muuttaa
osittain toisen
toisekseen ja
huutaa parantavaa
voimaansa
ja niin kuin
aikoinaan rikkinäinen,
peruuttamattomia
vaurioita saalistanut
sielu diagnosoitiin
korjauskelvottomaksi
jossa suljetun
paikankammoinen
mieli antoi
tuulen tuivertaa
ajatusten läpi
antamatta yhdenkään
merkityksellisen tai
merkityksettömän sanan
juurtua edes
pienen pieneen soppeen
niin nyt se
yksinäinen
turvallinen elämä
puretaan tiili
tiileltä peruskiveen ja
silti silmät tähyilivät
tulevaisuuteen
epäluuloisena
haluamatta taas uutta
harhaluotia rintaansa
silmien harhaillessa
osuen upeisiin
ruusupensaisiin, jotka
komeilivat täydessä
kukassa ja
ne hohtavissa väreissä
rehottavat perennat
symbolisoivat
maan kauneutta ja
hedelmällisyyttä,
täydellistä elämää
kyyneleet poskilla
ruumis värisi
auringossa
sitä kylmäsi vaikka
helle oli läpitunkevan
sininen ja valkoisten
pilvihattaroiden reunustama
säpsähdys kosketti
olkapäitä,
sellainen omenien ja
kesäruusujen tuoksu, joka
naulitsee tunneiksi
pidätellen hengitystään
hetki päivästä,
hetki ennekuin
maailma herää,
kun kaikki on
hiljaista ja hievahtamatonta
mikään ei liikkunut,
ei ruohon eikä
puun lehti,
sydänkin katsoi
ymmällään maailman
ainutta elävää ihmistä
viemällä jalat alta
tilaan, jossa
kohteliaisuudet
menevät päähän ja
luovat kyvyn
tavoittaa toisen
ihmisen sisimmän
luomalla kuvia,
joissa mielikuvitus
laukkaa ja
luo elävän tunnelman
yhä uudelleen
talo löysi
paikkansa ja
avasi sylinsä kuin
elävä olento
sitä on
mahdoton selittää,
talon viittilöidessä
astumaan yli kynnyksen
aivan kuin
herkän kaunis
perhonen olisi
leijaillut alitajunnassa ja
näyttänyt tietä
röyhtäissyt
tyytyväisyyttään
ja sanaton aallonpituus
saattoi sanoa ääneen
sen mitä ajattelin
ajattoman armon
laskeutuvan, mutta
menneisyys nyppi
niitä siipiä,
laittoi haavin
ympärilleen
esittämällä ehtoja
monella tasolla,
syviä huokaisuja
hipaisemalla yöpaidan
olkaimia kärsimättömänä
sinisten silmien
sokaistessa,
hukkumalla pulputtavaan
lempeyteen
kuten peiton
alla käperrytään,
painaudutaan kylkeen ja
kuunnellaan hengitystä
kun suudellaan päälaelle
kasvot tyynyllä
kasvojen vieressä
kaikki lapsuuden salaisuudet
menneisyyden varjoista
vaarallisuuden syvyyksistä
sorina houkutteli,
loihti haudasta nostettuna
takaisin nykyhetkeen
katseille alttiina
saaden kaiken
eläväksi
hengittämään
kuten raivo
rumentaa kasvot
ja luo tuskan
vääristämän ilmeen
sulkee kyyneleitä
pidättelevät silmät
näkemään haamuja
korppeja, jotka
istuvat hievahtamatta
vahtimassa ja
laulamassa tragedyä
kahta palavaa rakkautta
pitelemässä toisiaan
aamun auringossa
tietäen kaiken
olevan ohi,
menetetty
viimeisen valssin
jälkeen
nähden liekin
kuolevan kasvoillasi
vaikka kaiken
piti olla teflonia
ikuista lovee
läpi elon ja
kuoleman
tavaramerkki, jossa
yhdistyy
into ja ilo
spontaanius
ollen täyteläistä,
kunnioituksella
vaalittua puusepän
tarkkaa kunnioitusta
sokaisemalla
auringon murtautumisen
pilven takaa
veden selkään
juoksevaksi totuudeksi,
josta yksinäinen
ottaa voimansa
väistää
oman kuolemansa
olematta riippuvainen
toisista ihmistä
yön kuiskuttelusta
hempeille korville
persoonallisella tavallaan,
joka aukaisee
naisen sisimmän
antamaan haluttavuudelle
ja kukoistavaisuudelle
merkityksensä
poistamalla tummat
varjot silmien
alta,
loukatut tunteet,
jotka olivat
hautoneet kouriintuntuvan
kiukun avaraksi
tilaksi, jossa jokainen
sana muistutti
heitetystä tavarasta
muuttuen verhot
vaihtamalla helläksi ja
rakastavaksi katseeksi,
joka peitti kokonaisuuden
isot ja
sielukkaat silmät
hetkellisen hiljaisuuden
savun noustessa
kartanon piipusta
kiertyen silkinsiloisele
taivaalle
ja se huone oli
kuin sydän
siinä on helppo
elää
vahakynttilän lämpö,
joka näyttää
ruumiillisen rakkauden
omakseen
liekin tanssiessa
seinillä antaen
sen ruusunpunaisen
hehkun, joka
tarvitaan
tartuttaessa
reiden sisäpinnan
väkevään virtaan
siltoihin, siipiin
ja purjeisiin, kun
toivotaan matkaa
aistilliseen voimaan,
joka solisee lävitsemme
sana sanasta
käsi liu’uttaa,
opettaa lukemaan
täydellisyyttä
suut, sielu ja
kehon läheisyys
tuo tuoksun,
joka on enemmän
kuin tunnustus,
lupaus tai
alttarin tahdon
se ei lennä
se ei pala
eikä se kerskaa
se on vain
rakastavaisten
raakaa työtä,
kunniamerkeistä korkein
sisarukset,
jotka on
siitetty
rohtunein huulin
niin kuin
elämän mittaisella
hipaisulla
voi koskettaa
jos sinä niin
vain haluat
olla kaunis
Selite:
Hyvää Itsenäisyyspäivää ja erityisen iso sydän ikurin turbiinille. Miten myö mettäläiset muuten osattas olla ja rokata!
https://www.youtube.com/watch?v=C2O9Wmlssuw
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
sieluun satuttaa - kauneus syntyy sydämessä, varjot onnen saatannassa
- moninaista on runokuvuksesi, syvällistä ymmärryksesi
Kaunista, tunteellista, kaipaavakin tekstiä... hyvä runo.
Sivut