Olen niin sekaisin,
tuuli ravistelee
rikkinäistä
puhuttelin,
mutta kukaan
ei vastannut
monta elämää
käy ylitseni
sydämen kylläistä
kylmää hikeä
tunki
lukitun
otteen irrotetusta
unettomuudesta
menneisyys suli
tulevaisuuteen
ja aallot
sitoivat ruumiini
syvään huokaukseen
aika ja iankaikkinen
olivat erottautuneet
maallisen
käskyvallasta
sydämeni hauta
on häväisty,
perkele on
repinyt kaiken
kauniin
jokaisen piirteen,
jonka
nimeen olen
taistellut,
vuodattanut
viisauteni kykyysi
olla enemmän
kykyyni ikävöidä
ruumistasi,
koko kehoa,
tietäsi
etelästä pohjoiseen
~~~~~~
niin annoin
himoni
hehkun sulattaa
odotuksen,
muovata enkelille
siivet
mutta ei
se lentänyt,
ei levittänyt
siipiään
vain viiltävä teräs
leikkasi
pilvet auringon
tieltä
antoi säteiden
tunkeutua
rintaan,
antoi
rakkauden
tuntea
voimasi
kuinka se
veti läpi
kaupunkien,
murheiden,
antoi lempeiden
käsien olla
kosketus
antoi itseni
armosi huomaan,
huuliesi
petaamattomaan
haaroväliin
~~~~~~
kysyinkö,
vaadinko
oliko
äänettömyys osa
haluttavuutta
kuinka se
repii palasiksi
tuska vie
nälän,
kirjoittaa kirjeen
inhimillisyyden
kykyyn
olla kiltteys
kasvot, joissa
asuu pelkkä
tunteita nostattava
näytelmä,
tuntematon tie
äänettömiä
askeleita
hahmottomassa
maailmassa
irrallisia sanattomia
katseita
harhailemassa
sieluni oli
tyhjä,
epätäydellinen,
valtimoni vuotivat
epätyydyttymätöntä
rakkautta
puristuvaa rintaa,
hengityksen
hidasta suhinaa
sielu odotti
näkymätöntä
pelastajaa
jotakin joka
kiipeäisi
ruumiin kykyyn
olla naurettavaa
näytelmää
suurempi
~~~~~~
uskonko
jumalaan,
häneen joka
osaisi asettaa
horisontin
oikeaan mittakaavaan
fyysisen maailmani
tallomaan henkeen,
jossa
luvattomuus
ottaa ylivallan
seksuaalisuuteeni,
joka
on pelkkä
kuori
kaiken turhuus
repi mieltä,
siunasi riivaajaa
etenemään
kohti pyhintä
elämän kylmää
tosiasiaa,
seksikin tuntuu
raekuurolta
kaikki vuodattaa
elämää
ja törkyä
muovisiin pakkauksiin
jopa turmeluksen
välinpitämättömyys
heitti kiviä
valtavia
surullisuuden
tunnepuuskia
~~~~~~
tanssin vielä
kerran sinun
kanssasi
riisun haarniskani,
jotta voisit
avata viuhkasi,
sisäisen
tähtesi
antaa
autiolle saarelle
rakkautesi
ja jäädä
antaa kohtalon
hymysi
tappaa eläin
jotta silmäni
näkisivät
kaipauksen aallon
väkevän itkusi
tuntea pisaroita,
omasta halusta
rakastaa
luoja anna
kärsimykselle sijainen,
jotta puhe
olisi
kauniita sanoja
katse
taivaankappaleiden
kiehuva astia
kaunis peto, jonka
suulta maistaa
suloisempaa
kavaluutta
suusta suuhun
etenevää risaisuutta,
joka saisi
taivaankin
aukenemaan
ottamaan omansa
sillä muuta
ei enää
ole
muuta
ihmisten luomaa
merta ei
ole johon hukkua
~~~~~~
on vain
tahtoni
painava kivi,
joka vie
syvemmälle
terävä tylsistynyt
sanani,
tuottamatonta
nautintoa
vereni kuohu
vavahtamattomissa
ulokkeissa,
on vain
käsien vapinaa
vanhuuden ja
häpeän askel,
huutaen pimeyttään
tulethan rakkaus,
tule vielä kerran
tuo intohimosi,
valtasi ja
voimasi
haluan
houkutuksesi,
tehdä onnesta
alamaisen
tuntoni edessä
tunnustaa,
luovuttaa lippaani
toivolleni
tulen nuolla
kasvojani,
huuliani,
jotta haavoittuisin
ja antaisin
kivettyneen katseeni
lopettaa
vaihtaa
kuolevan ruumiin,
pakenevan hengen
ruumiisi himoon
pukea sinut
pettävän punaiseen
~~~~~~
anna se
minulle,
anna vielä
kerran
ihmisen tuoksu
takaovesi
etten hajoaisi,
menisi rikki
jos et
muuten
niin anna edes
rakkauden tähden
rohkeus,
jonka olen
toiveitteni polulle
velkaa
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=HyYdgG2unpo
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut