Elinpiirini hengitti
ilmaa,
suloisia muistelmia
lapsuudesta
kaikkea sitä
mikä
liikahteli
pinna alla
ja
kuinka nopeasti
jokainen eletty
päivä kasvoi
uuteen huomiseen
historian
hajoamiseen ja
sitä seuraavaan
iloiseen nauruun
aurinkoon, joka asuu
pienessä ihmisessä
yrittäen
kääriytyä jokaisen
suosioon
jatkuvuutemme
olemassaoloon
~~~~~~
elämän ääret
houkuttelivat
näytteille
pannuilla
totuuksilla
silloin en
vielä
keskenkasvuisena
tiennyt,
että
onnellisuus on vain
sana
säväyksenomainen
sekunti
himon
muuttua kuviksi
riisua valta,
haavoittuneisuus
merkityksetön
siihen samaan
hetkeen
menettäessään
neitsyytensä
tunnistaa oman
yksinäisyytensä
kuinka pelko ja
häpeäkin
nostavat päänsä
tunnistaakseen
taivaan halki lipuvat
pilvet,
täydellisen
tyyneyden
~~~~~~~~
MAAILMANI PYSÄHTYI HETKEEN
jäin tuijottamaan
tuota kuvaa
kaikessa painoi
halujen ja
himojen päättymätön
uhri
katselin itseäni,
aikuisuutta
tiedon, vapauden
ja vastuun rajoja
jos olisin ymmärtänyt
tekojen ja
kumouksellisuuden
todellisen merkityksen
en olisi
vannonut
vastustanut kaikkea
sovinnollisuutta
tutkinut
persoonallisuuteni
piirteitä,
sakeaa ydintä
sitä mitä olen
tai sitä
mistä tulen
vaan jotakin meitä suurempaa
~~~~~~~~
koskettelin
huulia,
nuoruuteni kuvaa,
joka tuntui
elävämmältä
kuin elämä
itsessään
suuteli päälakea
tai sai tunnon
varpaissa
siellä missä
kahdesti yössä
laukeava potenssi
ensin kiihottaa ja
myöhemmin
todennäköisesti loukkaa
olemalla jonkun
toisen kupeella
kyyhöttävä kaunistus
elämän moniulotteisuuden
kyky metsästää
ystävyyttä ja aistillisuutta
antamalla imartelulle
enemmän syvyyttä,
yrittäessään unohtaa
sovinnaisuuden
merkityksen
~~~~~~
kaikki vaan kohoaa
yläpuolelle,
korkeuksiin
tuntien poikuuden
liukuvan seuraavaan
kesytettävään naisen
kehoon,
harojen väliin
kuin eläin
olisi syönyt
nälkäänsä
nimettömästä
paratiisista,
sieltä mistä
ääretön kiitollisuuskin
on saanut nimensä
ja tyydyttymättömän
ääni
värien kylläisyytensä
~~~~~~~
elämä
ei ole pyörä,
ruusuntäyteinen
sänky, jossa
silkkiin sykertynyt
tunne
osaa pelkästään
rakastaa,
kerätä minuutensa
murut kielen
syötäväksi
se myös haluaa
omistaa ja aika-ajoin
kääntää selkänsä
rakkaudettomuudessaan
repiessään yhteyden
äänen, jota kukaan
ei hetkeen enää kuule
jota ei
voi sylissään
helliä ja kannatella
tuoda valonvälyksenä
kiihkeää sydämen
sykettä
mysteerin, jonka
voisi ottaa omakseen
~~~~~~
oli vain kuvanomaisia
muistikokonaisuuksia
vapaudesta
kimaltavan kyyneleen
määränpäästä,
kulkea kiirehtien
sinne missä
sisäinen herkkyys ja
ja hienotunteisuus
asuu
kaukaisimpiin
ulokkeisiin
pakahtuvan
uteliaisuutensa
majoittaa
tuoden näkymättömiä
ajatuksia
verhottomasta ikkunasta
ne ajatukset olivat
kuin kauniita
esineitä,
siroja pinnaltaan
ja kyvyttömiä
loukkaamaan ketään
hentoudellaan
~~~~~~
niissä vaappui
elämän
peruskysymykset
kuten siitepöly
tekee tehtävänsä
silmäpeli, joka
yrittää
ymmärtää naista
yrittäessään pitää
rakkauden
olemassaoloa
mahdollisuutena
levottomuus, joka
nousee kaipauksen ja
kiihkon soittelemilla
sävelillä
~~~~~~
ihanat koivut
helisevät
autiolla tiellä
vangiten vain
ääriviivat, joita
kehosi antaa
haluaa signalisoida
jalkateräsi pinnan
peittyä
hellyydenosoituksiin
viimeiseen pisaraan
kytkeytyviin
hyvänolontunteisiin
virtoihin, joissa
on haikeus ja
ykseys
valtavina
aaltoina
etsimässä kehoa
kehoon,
väriseviä
kerrostumia
tunnustuksia todellisuudesta
~~~~~~
rakkauden sanoja,
jotka tuntevat
sormen pään,
huulen
korvan ja kaulan
hipaisun
ihmistä varten
sielun tärkeimmän
latauksen lähteen
kaikki on
kuin sadusta
kiintymyksen vaahtoineen
tähtisumuineen,
jossa sormien lävitse
kariseva tuhka
tuntui varisevan
kukintoon asti
maailmamme katseli
kaikkiin suuntiin
huutaen kerrankin
naiiviin rehellisiä
sanoja
~~~~~~
totuus, joka
näyttäytyy
sinisessä meressä
sinisessä hetkessä
onnettomat
kerjäläiset onnellisuuden
edessä
kuten pelkkä katse
kuumentaa
murusia
saaden maljan
täyttymään
loppumattomuudessa
ruumis nytkähti
kirkkauden
varjelemissa liekeissä ja
katsoi uudelleen
kaksi kertaa
kaipasi rakkautta,
heittäytymistä
mehiläisensä vaistoihin
kantamalla tulta
ihollaan
sydämissään
tarkoittaessaan
yhtymäkohtia maan
ja meren horisonttiin
ikävän
vokaaleja
kirjoittaa puutteensa
höyhenillä
tunteen
rikkautensa
piirteillään
~~~~~~
KUVANI LIIKKUU JÄLLEEN
maailmani
rekisteröi
nenän taakse
kukkaansa
puhjenneita
tunteita
olen suodattanut
elämää,
vuosia
kantanut sisälläni
salaisuuksia,
rauhaa ja
rakkautta
vääristellyt totuutta
omiin tarpeisiini
~~~~~~
elin
tätä aikaa,
huokaillen huomiseen
kohtalokkaisiin öihin,
sellaisiin
pilvettömin taivain
varustettuihin
hullun rakkauden
pisaroihin, jotka
kannattelevat
toinen toistaan
putoamatta
vain aikomuksenaan
ratkaista
elämän mysteerit
nähdä
rooliasut kunnossa
ja sanojen pistää
reikiä, joista
kylmä tuuli
ilkkuu
kertoen
kaiken hyödyttömyydestä
tänäänkin on kylmä päivä
~~~~~~~~
miksi me
jumalanluomat emme
ole valmiita nöyrtymään
rukoilemaan polvillamme
jokaisella solullamme
sellaista, joka
ei ole lempeää ja
oikeudenmukaista
joka ei ole
näyttänyt todellisia kasvojaan
me mieluummin
ajamme hyvän ja
kauniin ahtaalle,
ajatuksen
syntyä uudestaan
aivan kuin lapsi
vapautuisi kohdustaan
tai kuolisi
synnytystuskiinsa
kaikki se käsittämätön
murheiden ja tuskien
matka on takana
näen vain vartaloni,
sormet, varpaat ja suun
sekä syvää täydellisyyttä,
joka on istukan tavoin
kiinnittynyt
välillemme
niin kuin ilma, vesi ja
tuli poistavat
kuolemaa ottamatta
kiinni kädestä
ja
paljain silmin
voimme todistaa
valon voittavan hämärän
hyvien tekojen
hukuttaa
avunhuudot ja
epäröivät äänet
tienhaaroissa
~~~~~~
rakkaudesta syntyneet,
ihmisen luomat
pitävät kiinni
ja taistelevat
rakkautensa liekistä
toivoen
meidän tahtomme toteutuvan
jokaisen tarkoituksellisen valinnan,
tietoisen tai vaistojenvaraisen
joka olisi enemmän
kuin kohtalo,
kaikkea muuta kuin
riistoa uskoa
itseensä ja toisiin
ihmisiin
~~~~~~
elämä on lahja,
omannäköisemme valinta
vasta kun sielu on paljas
ja kaikki ansat naamioimatta,
siis
jotkut meistä
ovat todella
syntyneet toisilleen
osaten elää kasvoissa, äänessä
janoisessa pisarassa,
kuten nämä kolme perusjalkaa
osaavat kulkevat aalloissa
seurata ajatuksiani
ollen intohimoni
koko elämäni kokoinen luomistyö
ilmaa,
suloisia muistelmia
lapsuudesta
kaikkea sitä
mikä
liikahteli
pinna alla
ja
kuinka nopeasti
jokainen eletty
päivä kasvoi
uuteen huomiseen
historian
hajoamiseen ja
sitä seuraavaan
iloiseen nauruun
aurinkoon, joka asuu
pienessä ihmisessä
yrittäen
kääriytyä jokaisen
suosioon
jatkuvuutemme
olemassaoloon
~~~~~~
elämän ääret
houkuttelivat
näytteille
pannuilla
totuuksilla
silloin en
vielä
keskenkasvuisena
tiennyt,
että
onnellisuus on vain
sana
säväyksenomainen
sekunti
himon
muuttua kuviksi
riisua valta,
haavoittuneisuus
merkityksetön
siihen samaan
hetkeen
menettäessään
neitsyytensä
tunnistaa oman
yksinäisyytensä
kuinka pelko ja
häpeäkin
nostavat päänsä
tunnistaakseen
taivaan halki lipuvat
pilvet,
täydellisen
tyyneyden
~~~~~~~~
MAAILMANI PYSÄHTYI HETKEEN
jäin tuijottamaan
tuota kuvaa
kaikessa painoi
halujen ja
himojen päättymätön
uhri
katselin itseäni,
aikuisuutta
tiedon, vapauden
ja vastuun rajoja
jos olisin ymmärtänyt
tekojen ja
kumouksellisuuden
todellisen merkityksen
en olisi
vannonut
vastustanut kaikkea
sovinnollisuutta
tutkinut
persoonallisuuteni
piirteitä,
sakeaa ydintä
sitä mitä olen
tai sitä
mistä tulen
vaan jotakin meitä suurempaa
~~~~~~~~
koskettelin
huulia,
nuoruuteni kuvaa,
joka tuntui
elävämmältä
kuin elämä
itsessään
suuteli päälakea
tai sai tunnon
varpaissa
siellä missä
kahdesti yössä
laukeava potenssi
ensin kiihottaa ja
myöhemmin
todennäköisesti loukkaa
olemalla jonkun
toisen kupeella
kyyhöttävä kaunistus
elämän moniulotteisuuden
kyky metsästää
ystävyyttä ja aistillisuutta
antamalla imartelulle
enemmän syvyyttä,
yrittäessään unohtaa
sovinnaisuuden
merkityksen
~~~~~~
kaikki vaan kohoaa
yläpuolelle,
korkeuksiin
tuntien poikuuden
liukuvan seuraavaan
kesytettävään naisen
kehoon,
harojen väliin
kuin eläin
olisi syönyt
nälkäänsä
nimettömästä
paratiisista,
sieltä mistä
ääretön kiitollisuuskin
on saanut nimensä
ja tyydyttymättömän
ääni
värien kylläisyytensä
~~~~~~~
elämä
ei ole pyörä,
ruusuntäyteinen
sänky, jossa
silkkiin sykertynyt
tunne
osaa pelkästään
rakastaa,
kerätä minuutensa
murut kielen
syötäväksi
se myös haluaa
omistaa ja aika-ajoin
kääntää selkänsä
rakkaudettomuudessaan
repiessään yhteyden
äänen, jota kukaan
ei hetkeen enää kuule
jota ei
voi sylissään
helliä ja kannatella
tuoda valonvälyksenä
kiihkeää sydämen
sykettä
mysteerin, jonka
voisi ottaa omakseen
~~~~~~
oli vain kuvanomaisia
muistikokonaisuuksia
vapaudesta
kimaltavan kyyneleen
määränpäästä,
kulkea kiirehtien
sinne missä
sisäinen herkkyys ja
ja hienotunteisuus
asuu
kaukaisimpiin
ulokkeisiin
pakahtuvan
uteliaisuutensa
majoittaa
tuoden näkymättömiä
ajatuksia
verhottomasta ikkunasta
ne ajatukset olivat
kuin kauniita
esineitä,
siroja pinnaltaan
ja kyvyttömiä
loukkaamaan ketään
hentoudellaan
~~~~~~
niissä vaappui
elämän
peruskysymykset
kuten siitepöly
tekee tehtävänsä
silmäpeli, joka
yrittää
ymmärtää naista
yrittäessään pitää
rakkauden
olemassaoloa
mahdollisuutena
levottomuus, joka
nousee kaipauksen ja
kiihkon soittelemilla
sävelillä
~~~~~~
ihanat koivut
helisevät
autiolla tiellä
vangiten vain
ääriviivat, joita
kehosi antaa
haluaa signalisoida
jalkateräsi pinnan
peittyä
hellyydenosoituksiin
viimeiseen pisaraan
kytkeytyviin
hyvänolontunteisiin
virtoihin, joissa
on haikeus ja
ykseys
valtavina
aaltoina
etsimässä kehoa
kehoon,
väriseviä
kerrostumia
tunnustuksia todellisuudesta
~~~~~~
rakkauden sanoja,
jotka tuntevat
sormen pään,
huulen
korvan ja kaulan
hipaisun
ihmistä varten
sielun tärkeimmän
latauksen lähteen
kaikki on
kuin sadusta
kiintymyksen vaahtoineen
tähtisumuineen,
jossa sormien lävitse
kariseva tuhka
tuntui varisevan
kukintoon asti
maailmamme katseli
kaikkiin suuntiin
huutaen kerrankin
naiiviin rehellisiä
sanoja
~~~~~~
totuus, joka
näyttäytyy
sinisessä meressä
sinisessä hetkessä
onnettomat
kerjäläiset onnellisuuden
edessä
kuten pelkkä katse
kuumentaa
murusia
saaden maljan
täyttymään
loppumattomuudessa
ruumis nytkähti
kirkkauden
varjelemissa liekeissä ja
katsoi uudelleen
kaksi kertaa
kaipasi rakkautta,
heittäytymistä
mehiläisensä vaistoihin
kantamalla tulta
ihollaan
sydämissään
tarkoittaessaan
yhtymäkohtia maan
ja meren horisonttiin
ikävän
vokaaleja
kirjoittaa puutteensa
höyhenillä
tunteen
rikkautensa
piirteillään
~~~~~~
KUVANI LIIKKUU JÄLLEEN
maailmani
rekisteröi
nenän taakse
kukkaansa
puhjenneita
tunteita
olen suodattanut
elämää,
vuosia
kantanut sisälläni
salaisuuksia,
rauhaa ja
rakkautta
vääristellyt totuutta
omiin tarpeisiini
~~~~~~
elin
tätä aikaa,
huokaillen huomiseen
kohtalokkaisiin öihin,
sellaisiin
pilvettömin taivain
varustettuihin
hullun rakkauden
pisaroihin, jotka
kannattelevat
toinen toistaan
putoamatta
vain aikomuksenaan
ratkaista
elämän mysteerit
nähdä
rooliasut kunnossa
ja sanojen pistää
reikiä, joista
kylmä tuuli
ilkkuu
kertoen
kaiken hyödyttömyydestä
tänäänkin on kylmä päivä
~~~~~~~~
miksi me
jumalanluomat emme
ole valmiita nöyrtymään
rukoilemaan polvillamme
jokaisella solullamme
sellaista, joka
ei ole lempeää ja
oikeudenmukaista
joka ei ole
näyttänyt todellisia kasvojaan
me mieluummin
ajamme hyvän ja
kauniin ahtaalle,
ajatuksen
syntyä uudestaan
aivan kuin lapsi
vapautuisi kohdustaan
tai kuolisi
synnytystuskiinsa
kaikki se käsittämätön
murheiden ja tuskien
matka on takana
näen vain vartaloni,
sormet, varpaat ja suun
sekä syvää täydellisyyttä,
joka on istukan tavoin
kiinnittynyt
välillemme
niin kuin ilma, vesi ja
tuli poistavat
kuolemaa ottamatta
kiinni kädestä
ja
paljain silmin
voimme todistaa
valon voittavan hämärän
hyvien tekojen
hukuttaa
avunhuudot ja
epäröivät äänet
tienhaaroissa
~~~~~~
rakkaudesta syntyneet,
ihmisen luomat
pitävät kiinni
ja taistelevat
rakkautensa liekistä
toivoen
meidän tahtomme toteutuvan
jokaisen tarkoituksellisen valinnan,
tietoisen tai vaistojenvaraisen
joka olisi enemmän
kuin kohtalo,
kaikkea muuta kuin
riistoa uskoa
itseensä ja toisiin
ihmisiin
~~~~~~
elämä on lahja,
omannäköisemme valinta
vasta kun sielu on paljas
ja kaikki ansat naamioimatta,
siis
jotkut meistä
ovat todella
syntyneet toisilleen
osaten elää kasvoissa, äänessä
janoisessa pisarassa,
kuten nämä kolme perusjalkaa
osaavat kulkevat aalloissa
seurata ajatuksiani
ollen intohimoni
koko elämäni kokoinen luomistyö
Selite:
Elämä ei ole pelkkä matka, se on myös muun muassa nautinnollisia visioita, hetkiä, joista onnellisuus rakentuu. Hyvää juhannusta kaikille-----
”With a word unspoken,
With a voice unheard,
When a thought is broken,
By a tender word,
When a heart is moved,
When a hears is thrown,
The silence tells you,
You're not alone.”----------https://www.youtube.com/watch?v=TWgUPcPNS_Q
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut