Täydellinen maailma?

Runoilija JustJoe

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> JustJoe kuva
mies
Julkaistu:
37
Liittynyt: 31.7.2016
Viimeksi paikalla: 16.4.2024 21:04

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

.......................................... 



to live
    to die

  for




..........................................

Balladi viipyjästä

Vaeltaa yksin
meren hiljaisuuden äärtä,
vaeltaa sydämessä
jossa veri liikkuu
kuin meressä aalto;
hänen muuntumisensa alkaa
pimeän tunteina
ja hänen rakkauteensa se
kajoaa kuin ilma veteen.
Siellä merellä lipuvat
vaiti laivat,
jotka vievät mielen
kaukaisen seutuihin.
Ensin purjehdus yli!
Sitten muisto, siipienväli,
kantavat tuulet,
metsien hiljaisuus.
Vaeltaa yksin,
avaruudessa vanki,
pakoaan taival,
matkaansa kivi,
ja kumminkin kotonaan
tuntemattoman seuduilla
surussaan
joka on elementtien suru;
lintunsa hajalla,
huutonsa mykistynyt,
ja kumminkin paluu
uneksittuun,
joka elää maassa,
joka korottaa vuoret,
joka kokoaa veren
kuin huudon sisälle kuolemaan.
Kohta tulevat kuvansa
kuin sokeat kerjäläiset
lähelle, kätten luo,
rannikon rantojen luo.


Bo Carpelan; Elämä jota elät










 
 
Puoleksi tyhjä vai puoleksi täysi?

   sama se
täyty ei koskaan

    lasi vaan kasvaa
Selite: 
Maailmasta ja maailmankuvasta in general...
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Sait heti pohtimaan, hieno! Tässä on suhteellisuusteoriaa. Ei varmaan koskaan täyty, mutta jos lasi suurenee siinä olevan veden täyttymistä nopeammin, veden määrä näyttää jopa vähenevän vaikka se todellisuudessa kasvaa.
Hyvä että kasvaa... :) jättää pohtimaan :)
Mä luen tänän hyvin haikeana ja lohduttomana puolikkaana.. Todella ajatuksia herättävä, moniuloitteinen, jonka voi lukea omakseen. 
kaikkeuden mittakaavaan mahtuu paljon täydellistä ihmettä, hiljentävää kauneutta, ihminen taipuu hetkissään on loppuun asti kuin pinta jää
 
Lyhyt ja ytimekäs, pistää pohdiskelemaan, tykkään! Ja tarinakin on tosi.
Hienoa tyyliteltyä oivallusta!
Erittäin viisaasti ajateltu ikuisuuskysymys. 
Kuin minun kirjoittamani...tykkään kovasti <3
 

Käyttäjän kaikki runot