Olemmeko ilmaa toisillemme?
Vaiko vuori, joka toista kannattelee?
Onko alku tyhjä tila ja kaikki päättyy samaan, tyhjyyteen?
Vai onko merkitys jossain noiden kahden tilan välillä?
Elämä piirtää janaa, jota pitkin juoksemme kuin hullut peläten ettemme koskaan ehdi saavuttaa noita miljoonaa pistettä matkallamme.
Jos vain hipaisemme jokaista tunnemmeko lopulta ketään tai mitään?
Näemmekö mitä on tuon kaiken sisällä?
Tiedämmekö enää miltä kosketus tuntuu.
Tarve tyydyttää, merkitys täyttää.
Kaari kaipaa toista puolikastaan.
Ympyrä on suljettava.
Luotava elämänpiiri.
Minä ja sinä.
Me.
Kaksi yhdessä
Yksi kahdessa.
Kokonainen maailma.
Vaiko vuori, joka toista kannattelee?
Onko alku tyhjä tila ja kaikki päättyy samaan, tyhjyyteen?
Vai onko merkitys jossain noiden kahden tilan välillä?
Elämä piirtää janaa, jota pitkin juoksemme kuin hullut peläten ettemme koskaan ehdi saavuttaa noita miljoonaa pistettä matkallamme.
Jos vain hipaisemme jokaista tunnemmeko lopulta ketään tai mitään?
Näemmekö mitä on tuon kaiken sisällä?
Tiedämmekö enää miltä kosketus tuntuu.
Tarve tyydyttää, merkitys täyttää.
Kaari kaipaa toista puolikastaan.
Ympyrä on suljettava.
Luotava elämänpiiri.
Minä ja sinä.
Me.
Kaksi yhdessä
Yksi kahdessa.
Kokonainen maailma.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tärkeää pohdintaa
kosketus tuntuu h y v ä l t ä