Nämä päivien harmaat hämärät
ja sateiden hunnut,
myrskyjen laulavat tuulet
eivät laivaani kadota aaltojen tieltä,
sillä yhä sinä tulet minua vastaan,
keskelle merta tulet.
Et malta laiturilla odottaa hiljaa,
tulet luokse,
saatat satamaan.
Ja minä tiedän
yhä ja ainiaan
olen sinulle värien kirjo,
kesäpäivän lempi.
Sinä minulle,
sinä minulle,
tähdet ja taivas kaikissa asuissaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut