Suvessa omassa syntyi poika, kaiken ties
poika jota kuunnellut kukaan ei
Halla-aamussa muiden varttui,
laskeutui olalle ies, kasvoi pojasta mies
Työ, elo tiedon vei, hiljeni mies
nyt kuulevat kaikki, vaan sanat tipoties
Ihmisen hiljaisuudesta ääneen
maailman ääreen kutsuu ahnas tie
Ääriltä äärettömyyteen palaava
kovin hiljainen on kaipuun tie
Äänettömyyteen vievä, viettelevä airut
perintö, tie ihmisellä, tiessään elon kaiut
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tässä runossasi on jotain pienen lapsen suurta maailmaa, ihmisen jonkinlaista pelkoakin - taitavasti koottu kokonaisuus. Tummahko, mutta olenkin enemmän sellaisten ystävä joten minuun upposi täysillä.
hauskan hieno riimittelyä sanoilla.
Taitavaa sanojen käyttöä! Ja kaunis, koskettava sisältö.
Sivut