Tehdäänkö rakas totit
Sinä siellä - minä täällä
120 runoa eron kynnyksellä olosta, erosta ja eron jälkeisestä ajasta.
1
Tehdäänkö rakas totit
Sinä siellä
minä täällä
Tehdään totit
ja nostetaan malja
tälle ihanalle erolle
Minä ainakin nostan
enkä saamari vie
enää itke
2
Alussa olimme
vain sinä
minä
ja köyhyys
Se oli rikasta aikaa
3
Kun näimme ensi kerran
oli helmikuu
ja siitä on kauan
vuosikymmeniä
Tuskin muistan enää
niitä silmiä
kaunista hymyä
kun tanssimme
ensimmäisen tangon
sitten toisen
Koko illan tanssimme
sitten
vein sinut kotiin
ja mitä silloin yöllä
autossa tapahtui
jääköön kertomatta
Pidetään se
salaisuutenamme
4
Niin olimme estottomia
luonnonlapsia
luonnollisesti
Ei siihen tarvittu
mitään luksusta
ei kalliita
moottorisänkyjä
Vanha Datsun
oli meidän luksuksemme
ja hyvä sellainen
Se oli sitä aikaa
kun estottomia olimme
Luonnossa
luonnollisesti
5
Nuorina
olimme köyhiä
niin pirun köyhiä
että nälissämme
söimme toisiamme
Söimme
niin ahnaasti
ettemme huomanneet
ajan kulua
vuosien vierimistä
emmekä sitä
milloin toisistamme
paistoi paljaina luut
6
Me olimme ihan hyvä pari
ainakin aluksi
riitelimmekin joskus
niinhän kaikki
Kerran suutuit jostain niin paljon
että uhkasit juosta järveen
ja juoksit
kunnes sain sinut kiinni
ja senkin riidan sovimme
Tiedätkö
olen aprikoinut jälkeenpäin
olisitko sittenkään
toteuttanut uhkaustasi
loppuun asti
tuskinpa vain
Ei minun takiani järveen juosta
7
Asuimme isossa
vanhassa talossa
yhdessä
pienessä huoneessa
Ei ollut sähköä
eikä muutakaan
ylellisyyttä
Emme me niitä kaivanneet
en ainakaan minä
meidän suhteessamme
oli sähköä
vaikka koko kylälle
8
Veistin sinulle lahjan puusta
kun täytit seitsemäntoista
Puoli vuotta
olimme jo tunteneet
Siihen lahjaan kirjoitin
lupauksen
'minä rakastan sinua aina'
Siitä on jo yli
kolmekymmentä vuotta
Kai se on
tarpeeksi pitkä aika
että voi rikkoa lupauksensa
ilman tunnontuskia
9
Menimme naimisiin
syntymäpäivänäsi
En muista onnittelinko
joten onnea nyt paljon
vähän myöhässä
Eihän siitä ole kuin vähän yli
kolmekymmentä vuotta
eikä siitäkään
kun soitin kasettisoittimella
ennen kirkkoon lähtöämme
kappaleen
'ei koskaan naimisiin'
ja sitten lähdimme kirkkoon
10
Siitä on niin vähän aikaa
vasta vähän yli
kolmekymmentä vuotta
kun menimme naimisiin
Niin vähän on aikaa
siitä kun sanoit
tahdon
ja kuin yksi kerta ei
olisi riittänyt
sanoit vielä toisenkin kerran
tahdon
mutta ei
sekään ei vielä ihan
riittänyt
11
Kyllä
me rakastimme toisiamme
koko sielullamme - ruumiillamme
Olimme aina yhdessä
ja se kai meidät lopulta erottikin
Olimme liian paljon yhdessä
ja
liian vähän yhdessä
Tunsimme toisemme tavat
ulkoiset
sisintä emme
Me pääsimme vasta
ekaluokalle
ja senkin reputimme
12
Me olimme villejä
aina välillä
mutta ei
muistella niitä
koska
muistelut
palauttaa suloisia
muistoja
ja se ei ole hyvä
nykyiselle
suhteellemme
jossa
molemmat katsovat
tulevaisuuteen
tahoillaan
13
Turha sitä on kieltää
hyvinhän meillä meni
makuuasennossa varsinkin
ja eritoten siinä
Siihen emme kyllästyneet
koko aikana
Siitä
emme tarpeeksemme saaneet
ja täytyy myöntää
se oli tämän avioliiton
kasassa pitävä voima
jos ei kokonaan
niin ainakin se oli
suuren suuri kivijalka
14
Olinhan minä sinulle kamala
myönnän
Laiminlöin joka suhteessa
en arvostanut
en kuunnellut
En pitänyt hyvänä
silloin kun olisi pitänyt
Annoin päivien lipua
ulottumattomiin
Olin kai niin täynnä itseäni
etten huomannut
tyhjyyttä välillämme
ja nyt
olen saanut
itseni
kokonaan
omakseni
15
Olen aina ollut
hieman yllytyshullu
Kerrankin
sanoin pystyväni kiipeämään
siihen suureen mäntyyn
joka oli mökkimme pihassa
Sinä nauroit ja sanoit
et varmaan pysty
ja menit sisälle
Minä, vanha mies
kiipesin siihen mäntyyn
ja odotin koko illan
siellä ylhäällä
että tulisit sisältä
ja näkisit urotekoni
Tulitkin viimein
ja tokaisit
kyllä oot hullu
Niinhän minä olin
16
Snä olit kaunis
minä olin komea
ja me tanssimme niin
olimme kuin yhtä
keinuimme hiljaa
ja luotimme tuleviin
nyt tanssimme hiljaa
niin hiljaa
elämän valssia
ja katsomme silmiin
uusiin
vieraisiin
17
Suljin sinulta mieleni aarteet
koska en tiennyt
niitä olemassa olevankaan
Olin vain työntekijä
parhaasta päästä
ainainen raataja
Siinä minun aarteeni sinulle
Annoin kaiken minkä osasin
kaiken annoin
ja nyt ei soi edes
tuulikellokaan
koivun oksalla
Aarteeni on haihtunut
ei niistä vuosien jälkeen
ole jäljellä mitään
mielessäni on
vain tyhjyyttä
Ei siitä aarteeksi ole
18
Vieläkin ihmettelen
miten kaikki meni
niin kuin meni
niin vääjäämättömästi
kuin ennalta suunnitellusti
siihen pisteeseen
josta ei paluuta ole
Olinko minä se tahdoton nukke
kuin luotu riepoteltavaksi
vai olitko se sinä
vai kenties molemmat
En tiedä mutta
joka tapauksessa
me veimme näytöksemme
loppuun asti
19
Et voi olla tosissasi
rakas
minäkö alistan sinua
Näiltä kaikilta töiltänikö
vielä
ehtisin alistamaan
Olkoon sitten niin
enhän voi kuin
alistua
tahtoosi
koska sinä
niin sanot
20
Sinun sitkeyttäsi ihailin
se vain jäi sanomatta
niin kuin moni muukin
mielestäni
epåolennainen
Eihän sellaista sanota
mikä on itsestään selvää
ajattelin
En sanonut paljon muutakaan
ja nyt enää en mitään
Mutta et sinäkään
minua palvonut suullisesti
Kun ero häämötti
niin kyllä molemmilla
laatusanoja riitti
niitä vähemmän
mairittelevia
niitä oli helppo lausua
oikein sydämen pohjasta
21
Ehkä olen tuhonnut
sinun parhaat vuotesi
niin olet antanut
ymmärtää
mutta oletko nyt ihan
kokonaan rehellinen
joka hetkestä
vai olivatko lauseesi
kauan sitten lausutut
rakkauden tunnustukset
ihanan olotilan ylistykset
eroamattomuuden
vannomiset
vain lauseita
lauseiden joukossa
vai unohtuivatko
ne hetket jo
Totuuden nimessä
onhan meillä joskus
paremminkin ollut
22
Suurin virheeni on
juuri tämä kirjoittaminen
ymmärtämättä että
kaikki aika mitä kirjoitin
oli poissa meiltä
meidän yhteisistä hetkistä
Minä kirjoitin
ymmärtämättä sitä
että juuri sen takia
vieraannuimme toisistamme
Yhäkin kirjoitan
ja nyt vain sinusta
sinusta vain
kun toivo on mennyt
Olkoon nämä runot
tunnustus sinulle rakkain
kun en muuten osaa
sinun merkitystäsi
elämääni selittää
ja tokko sinä näistäkään
selvää otat
23
Tanssit tangoa kanssani
ja kevyt olit kuin keiju
oli pääsi vasten rintaani
enkä tulevaa tietää voinut
Nyt päättyneet on askeleet
ei yhteistä enää mikään
jo lupaukset on hiipuneet
eikä jäljellä ole mitään
Niin tanssit tangoa kanssani
meni vuosi vuoden perään
nyt tyhjää puolta hapuilen
yksin aamuin aina herään
24
Ei pitäisi uskoa korviaan
eikä silmiään
jotka kuulevat
näkevät paljon
Liikaako
ei kai, mutta kuitenkaan
en nähdä kaikkea
kuulla kaikkea
tahdo
25
Kun kohdattiin
näin vain silmäsi
Näin jälkeenpäin
aina ensin
muistan silmäsi
Niissä oli sitä jotain
mikä sai sydämeni
sykkimään
ja ehkä niissä
ei vielä silloin ollut
petollisuutta
26
Sinä inhosit tietokoneita
yli kaiken
Ne olivat joutavanpäiväisiä
vehkeitä ja
lupasit tulla toimeen
ilman niitä
Inhosit myös kännyköitä
siihen saakka kun ostit
sellaisen
ja silloin ymmärsin
ettei se mies ollutkaan
kuka tahansa
Hänen vuokseen
sinä joustit joustavasti
periaatteistasi
27
En ollut uskoa korviani
Olin muka loukannut sinua
ainakin miljoona kertaa
Eihän se voinut olla
mahdollista
vai oliko sittenkin
Eihän se ole kuin
sata loukkausta päivässä
eli
kyllä se on mahdollista
Minun anteeksipyyntöni
eivät ehkä kata
yhdenkään päivän
loukkauksia
Siinä olen niin hidas
28
Ei meillä
helppoa koskaan ollut
mutta sisulla selvisimme
Niin selvisimme
hienosti
vaikeista ajoista
parempiin aikoihin
erotaksemme
29
Olisipa minussa ollut
miestä
Olisipa ollut
niinsanotusti munaa
edes yrittää jotain
hänen kanssaan
johon olin ihastunut
mutta kun ei ollut
ja sitä nyt kadun
koska en voi
hyvällä omallatunnolla
ottaa syytöksiäsi
vastaan
Koska en voi
hyvällä omallatunnolla
pyytää sinulta
anteeksi
tekemättömiä
syntejäni
30
Muistan kun suutuit
kun kerroin ihastuksestani
toiseen naiseen
Kerroin sen rehellisyyden
puuskassani
siksi etten ollut tehnyt
mitään fyysistä
Vain ihastunut
Olisi pitänyt jättää kertomatta
Niitä raivokohtauksia
alkoi sittemmin tulla
yhtenään
Niin yhtenään
että toivoin todella
tehneenikin jotain
kärsimysteni
vainoharhaisten
syyttelyjesi
eteen
31
Muistatko
pyöräretkemme
Sinä menit edellä
minä perässä
ihan lähellä
ja sitten kolaroimme
Minä kaaduin
sinä et
mutta huusit kyllä
kuin loukkaantunut
nähdessäsi
verisen kyynärpääni
Silloin tiesin
että rakastat minua
muiden muassa
32
Katsoimme
taivaan valoja
Sinä sylissäni
kuiskasit korvaani
onko tuo otava
On
se on otava
ja tuo tuolla on pohjantähti
Niin istuimme
ja katsoimme taivaan valoja
sinä sylissäni
viimeisen kerran
Tiesinhän
tunsinhan sinut
En voinut olla tuntematta
näiden vuosien jälkeen
sitä jännitystä
joka sinusta paistoi
kun katsoimme taivaan valoja
viimeisen kerran
Seuraavana päivänä
sait mitä halusit
ja sen kyllä huomasi
olemuksestasi
Sait kaiken korkojen kanssa
ja minä
pääsin maksumieheksi
34
Harmistuitko
soitostani
Oliko paha paikka vastata
vai liian hyvä
kun et vastannut
Niin tai näin
sain illalla senkin tietää
mitä olit mieltä
soitostani
uteluistani
Kun kysyin
missä olit ollut rakas
tokaisit
mitä se sinulle kuuluu
Niin
mitäpä se minulle
kaiken lystin maksajalle
On se niin lystillistä
päästä maksumieheksi
35
Kyllä meidän välillä
viestit kulki
Yksisuuntaisesti tosin
Ehkä et ehtinyt vastaamaan
tai ehkä et saanutkaan niitä
rakkauden tunnustuksiani
runojani
tai
ehkä aina juuri silloin
lähetyshetkellä
linjoihin tuli vika
Tekniikka petti
joka kerta
36
Lapsellisuuteni ottaa päähän
näin jälkeenpäin
kuultuani sinulta
siitä toisesta
joka oli ehdottoman
mukava, osaava
ja nuorempi
niin kuitenkin yritin
saada sinua
luopumaan hänestä
Yritin niin että järkeni oli mennä
ja ehkä menikin
Onneksi palautit minut
maan pinnalle
mahdottomia haaveilemasta
Kutsuit hänet kotiimme
ja hänhän tuli
Tuli juuri sinä iltana
kun minä sattumoisin
en ollut paikalla
37
Vieläkö sinä sitä
vanhaa asiaa muistelet
tokaisit kysyessäsi
syytä puhumattomuuteeni
Sitäpä sitä
tässä nyt muistellaan
vaikka ei mieli tekisi
Ei piru vie tekisi
Jos pahasti sanon
ja sanonhan minä
Ehkä se oli sinulle vain
pano panojen joukossa
kylläkin hyvä sellainen
niin kuin itse sanoit
mutta kun minä en ollut
toisena osapuolena
niin se hieman järkytti
Sen takia tässä nyt
vanhoja muistellaan
38
Et ehkä koskaan ymmärrä
eikä tarvitsekaan
niitä tunteitani
joita lauseesi synnytti:
Kaikki taitaa olla jo
liian myöhäistä
Rintani tuntui pakahtuvan
luulin kuolevani
Tuntui kuin voimani
loppuisivat
Olit löytänyt uuden
Minusta oli tullut
kertaheitolla este
jonka anteeksipyynnöillä
tunteilla, kyyneleillä
ei ollut enää vaikutusta
Minusta oli tullut
sivuosan esittäjä
kolmen hengen
näytelmään
39
Ne kaikki tuhannet ajatukset
ei alkua, ei loppua
Kaikki vain sekavaa
päättymätöntä janaa
Ne olivat seuranani
vaikka en niitä tahtonut
Tahdoin vain tietää
joko.. tai
ja sitä en tietää saanut
vain epämääräistä
ehkä.. ehkä ei
Päivästä päivään
kuukaudesta toiseen
kunnes tuli varmuus
Tuskani loppui
tuskani alkoi
40
Kauan
niin tavattoman kauan
me olimme yhdessä
Jo oli aikakin erota
kun vielä jollain lailla
pysyy tolpillaan
Kun vielä ymmärtää
ja kyllähän minä
ymmärrän
kun tosiasiat kerran
silmilleni heitetään
höyhenenkevyesti
räjäyttämällä
41
Hyvää minusta ei saa
tekemälläkään
Tiedän vikani ja puutteeni
ainakin osapuilleen
eikä se tieto lämmitä
Ehkä juuri sen vuoksi
ja ehkä juuri siksi
niin raivokkaasti
yritin puolustautua
koska syytöksesi olivat
aiheettomia
Juuri ne syytökset
juuri ne kulta pieni
olivat aiheettomia
Kernaasti niistä syyn ottaisin
harteilleni
mutta kun en voi
tuntematta syyllisyyttä
42
Viimeiset kuukaudet
olivat hieman vaikeita
Sitä tunteiden myllerrystä
epätoivoa
pettymystä
kyyneleitä
Eniten satutti sinun
kaiken kattava
ylimielisyytesi
Se oli selittämättömän
tietoista
ja julmaa
toisen ihmisen loukkaamista
Se oli kuin
kuin ennalta suunniteltu
murha
43
Me teimme mahdottoman
mahdolliseksi
Tarkoitan
elämäntyötämme
Voimia säästämättä
uurastimme
elimme nurkumatta
lamasta lamaan
vekselistä
seuraavaan vekseliin
Niin uurastimme
ja lopulta voitimme
mutta hinta oli kallis
44
Joskus
vaikkakin harvemmin
muistelen mitä kaikkea
meidän elämämme
piti sisällään
Työn teko oli suurin asia
mutta oli toki muutakin
Lasten kanssa olemista
yhteisiä lomamatkoja
joskus harvoin
Ihan tavallista arkea
jossa joskus myös riideltiin
kun rahat ei riittäneet
Niin ne päivät
ja vuodet kuluivat
kerran vain äkkiä
loppuakseen
45
Vaikka omasta mielestäsi
et ollut mitään
olit kuitenkin kaikki
Olit elämäni pyhä ja arki
kaiken alkuun paneva voima
ja kaiken myös lopettava
Mitä auttaa jos sanon
että rakastan sua
Mitä auttavat
runon pätkät
Mitä auttaa vaikka en saa
tunteita kahlittua
Mitä auttavat sanani
lämpimätkään
46
Niin ehjiä
kauniita
olimme
kun tapasimme
ensikerran
Niin rikkonaisia
ajan patinoimia
olemme
kun askeleemme
eri suuntiin
hiljaa loittonee
47
Nyt on kysymys rahasta
siitähän juttua riittää
Joskus nuorinakin
puhuimme rahasta
tai oikeammin
sen puuttumisesta
Nyt rahasta riittää juttua
ja ihan hyvähän se
että edes siitä
Muuten olisimmekin
aika tuppisuita
48
Tunnen itseni niin likaiseksi
Aivan kuin kaikki mitä teen
olisi tavattoman väärin
Ei pitäisi rimpuilla
kun köysi on jo kaulassa
Siitä tulee vain
ilkeän näköisiä hiertymiä
Minun on vain pakko
kiduttaa itseäni
vielä kerran ja vielä
saadakseni tämän
jonninjoutavan kaipuuni
tapetuksi
Saadakseni itselleni rauhan
49
Olisinhan heti voinut
päästää sinusta irti
ja olisin päästänytkin
jos tämän lopputuloksen
tiennyt olisin
Olen toki oppinutkin
Nyt ei niin pientä lausetta
etten epäilisi
siihen valheen kätkeytyvän
Ei niin viatonta katsetta
etten siinäkin petosta
pelkäisi
Niin on mieleni
varovaiseksi muuttunut
sinun ansiotasi sekin
50
Ihmisillä on päähän pinttymiä
kaikenlaisia tavoitteita
Minulla on
nämä runot sinulle
En tee näitä sen vuoksi
että kapsahtaisit kaulaani
nämä luettuasi
En tee näitä sen vuoksi
että itkisit
tai minua vihaisit
vieläkin enemmän
En tee näitä rahasta
Teen nämä itseni tähden
Näin, niin uskon
saan rauhan ja mahdollisuuden
aloittaa alusta
itseni kanssa
51
Sitä en kiellä
Ahkera olit
niin tavattoman ahkera
työssäsi
ja myös vapaa-ajallasi
Lopussa varsinkin
Ei ollut paikkaa
mitä et olisi tutkinut
Ei yhtään tilaisuutta
mitä et olisi käyttänyt
vahingokseni
Ahkera olit
ja niin tunnollinen
Oli vahinko
kun et löytänyt mitään
52
Olen usein aprikoinut miksi
niin fanaattisen innokkaasti
yritin sinua pysymään luonani
kun vain muutamaa
hetkeä aikaisemmin
olin valmis eroamaan
koska kaikki tuntui niin turhalta
Olen sitä aprikoinut
ja pikkuhiljaa
tajunnut tajunneeni
mahdottomista
mahdottomimman
tapahtuneen
Rakastin sittenkin
omalla tavallani
sinua
53
Muistatko rakas
kun olimme lomailemassa
ja kun meille tarjottiin arpoja
niin sinä voitit jotain
Siitä innostuit
kuin pikkulapsi
Et välittänyt vaikka estelin
ja yritin rauhoittaa
Mehän menimme taksilla
noutamaan sitä voittoa
Taksilla tulimme myös takaisin
ilman sitä voittoa
Huijausta koko homma
Miten rakas
minusta tuntuu
kuin nytkin olisi
tapahtunut samalla tavalla
54
Niin tuli meidänkin
yhdessäololle piste
Jotten sanoisi kaksoispiste
Koruttomasti
ilman korulauseita
lähdit
tulit takaisin
lähdit
tulit takaisin
lähdit
niin monta kertaa
että lopulta
tiuskaisin
Vie vaikka kaikki tavarat
mutta vie ne kerralla
Ei vieläkään piste
vaan kaksoispiste
55
Vieläkin sapettaa
tämä lapsellisuuteni
Aikuinen mies kirjoittaa
runoja
rakkausrunoja
ja toinen kohauttaa olkaa
ja nauraa
Jos jotain elämässäni kadun
niin sitten sitä
Narriksi joutuminen
ei paljon hymyilytä
mutta kai sen näin vain
täytyi mennä
narrin elämässä
56
Minun itsetuntoni on nollassa
mutta ei se mitään
koska mielikuvitukseni ei ole
Eräänkin kerran kuvittelin
sinut
pyytämässä minulta anteeksi
Kerrankin pyytämässä
minulta anteeksi
tosissasi
Se oli niin hupaisa kuva
minkä mielikuvitukseni välitti
koskaan toteutumattomasta
fiktiosta
että loihdin sen yhä uudelleen
silmieni eteen
ja joka kerta räjähdin nauramaan
On se pirun hyvä
omistaa edes hyvä
mielikuvitus
57
Ei sanoja
jälkeenpäin mietittäviksi
Ei viimeistä kosketusta
ei lämmintä katsetta
Vain mielipaha
evääksi
tähän tyhjään
loukkoon
Koko
maailmani
on nyt rikki
Olen ulkona
kaikesta
58
Niin sulavat talven lumet
minä sula en
En kai milloinkaan
Niin katkerat on ajatukset
anteeksi anna en
en kai milloinkaan
Niin sulavatr talven lumet
ja aurinko lämmittää
Ei vain kuivu
mun kyyneleet
59
Totta kai saat omasi kulta
aivan varmasti saat
Olethan antanut minulle
niin paljon
mitä ei voi rahassa mitata
niin paljon
epätoivoa
katkeruutta
itseinhoa
että annan ilomielin kaiken
mitä vain keksit vaatia
ja kyllähän sinä keksit
60
Kohta on lumet sulaneet
mutta minun mielessäni
sulamisesta
sinua kohtaan
ei ole merkkiäkään
Olen leikkinyt ajatuksella
soittavani sinulle joku päivä
Kysellä kuulumisia
ja sen jälkeen toivottaa
mukavaa päivän jatkoa
Kuten sanoin
olen vain
leikkinyt ajatuksella
Tähän maailmaan mahtuu
paljon hulluja ideoita
tämä oli yksi hulluimpia
61
Ensimmäinen kevät
ilman sinua
Tältä se siis tuntuu
Lumet näyttävät sulavan
ihan samalla tavalla
kuin ennenkin
Aurinko paistaa
ja linnut laulavat
ja naapureiden
ryyppääminen
jatkuu tauotta
joten lähdölläsi
ei tunnu olevan
mitään vaikutusta
Omista tuntemuksistani
en puhu
Nehän ovat sivuseikka
62
Nyt kun tulet noine
vaatimuksinesi
jostain alitajunnasta nousee
minun vastareaktioni
Raivoni
kuin särkisit jotain pyhää
Se on vain
alkukantainen reaktio
Itsepuolustuksen
epätoivoinen vaihe
jota ei tarvitse pelätä
Se pitää vain siirtää sivuun
olla välittämättä siitä
etkä sinä välitäkään
Otat minkä ottaa voit
63
Kävit eilen pikaisesti
Kysyit miten iltani oli
mennyt tansseissa
Sinäkin olit ollut toisaalla
menopäällä
ja nyt
jalat ihan kipeinä
koko illan tanssimisesta
Lähdit pois
kipeine jalkoinesi
Minulla ei kipeitä jalkoja ollut
mistäpä ne
kun ei tanssi
Onneksi olit menopäällä
vielä aamullakin
Et ehtinyt kuunnella
miten minun iltani oli mennyt
64
Ihminen on kumma olio
kun vuodesta toiseen
vaan elää
toisen kanssa
ja kaikki sujuu hyvin
Sitten jokin asia
saa kaiken muuttumaan
ja sen jälkeen mikään
ei ole ennallaan
Alkaa oman itsensä
tutkiminen
uusin silmin
Etsimään syytä
miksi tapahtui
se mitä tapahtui
Itsensä tutkimisen
olisi kai pitänyt
aloittaa jo aiemmin
ja yrittää korjata
mitä vain voi
65
Sinä
lähdit länteen
etkä perääsi katsonut
Minä
lähdin itään
silmissäni ilme lasittunut
Vitivalkoista lunta sataa
taivaan täydeltä
peittäen jälkemme
hiutale hiutaleelta
Meitä ei enää ole
66
Kai tämäkin osoittaa heikkoutta
tämä menneiden muistelu
mutta jos nyt kuitenkin saisin
Siinä meidän eromme
et sinä menneitä muistele
etkä menneitä murehdi
kun tie on avoinna
tulla ja mennä
eikä kieltotauluja missään
Niin kai minunkin pitäisi
ja varmaan teenkin
mutta tärkeimmät ensin
joten nyt
keskityn näihin muistoihin
Vain näihin
67
Kyllä täytyy jo myöntää
Juuri tämä ratkaisu
oli oikea ratkaisu
Ei se muuten voisi mennäkään
Sinusta oli irtiottoon
minusta ei
En ymmärrä itsekään asennettani
joka oli lapsellisesti
muistoihin ja tunteisiin
epätoivoisesti tarrautuva
Kuitenkin ymmärrän
että näin oli tapahduttava
En vain halunnut
tuntea tuskaa
En jätetyn häpeää
Se oli aika ajoin
melko sietämätöntä
68
Olit sanonut jollekin
että tulevaisuutesi
on nyt synkkä ja mustaa täynnä
Noinkohan on
kun itse ehdoin tahdoin
halusit kaiken menevän juuri näin
Vaikka kuinka yritin
niin et halunnut jäädä
Sen takia en oikein ymmärrä
noita sinun sanojasi kulta
Sinähän sait mitä halusit
korkojen kanssa
Sait myös minut
lannistettua
joten olisiko parempi kulta
pysyä totuudessa
69
Mitäpä siitä
vaikka pohja on pudonnut
ja musta on tulevaisuus
Anteeksi rakas
että lainasin lausettasi
Se vain tuntui
niin koomiselta sinun suustasi
Muistatko
miten kiivaasti yritit
pitää avioliittoamme kasassa
Muistatko
et muista
en minäkään
70
Silloin kun vielä
pystyimme puhumaan
tulevasta erosta
niin sinä
onnen odotusta tulvillaan
lohdutit minua
'Kyllä sinä vielä jonkun löydät'
Se oli kivaa kuultavaa
Varsinkin kun jokin aika sitten
vielä epäilit
minulla olevan naisia
aivan pilvin pimein
ettei tarvitse kuin valita
Näinkö äkkiä osakkeeni
ovat laskeneet
että sinun täytyy jo
minua lohduttaa
Kovasti lohduttavaa
71
Kun kirjoitin sinulle
rakkauskirjeen
missä tunnustin
rakastavani sinua
enemmän kuin ketään
enemmän kuin mitään
koskaan
niin sinä sanoit
sen luettuasi
'Et sinä minua rakasta'
Mitäpä minulla
siihen sanomista
Tyhjän kirjoittajalla
72
Nyt kun tarvitsisin
ystävää
sellaista ei ole
Hän, jota aikaisemmin
luulin ystäväkseni
lyö olalle
tarjoaa kaljan
ja alkaa kertomaan
omia murheitaan
Sainhan kuitenkin kaljan
73
En ennen uskonut
nyt uskon
Rinnan tuskaan voi kuolla
hyvin helposti
Kun rakkauden lonkerot
ovat tunkeutuneet
jokaiseen sopukkaan
kehossasi
Vuosikymmenien ajan
juurtuneet joka soluun
ja sitten pääsuoni katkaistaan
kerrasta poikki
niin on se kumma
jos ei siihen
kuolla voi
74
Minä runoilin
minä yritin
mutta kaikki kaatui
ylimielisyyteesi
Vaikka itkin niin
ja rukoilin
en saanut päälleni kuin
ylenkatseesi
75
Olit aivan oikeassa
pesukoneemme suhteen
Se todella syö sukkia
Muistan kun aina valitit
ettei kaikille sukille ole paria
ja toden totta
Minulla on jo iso kokoelma
eripari sukkia
ja joka kerta ne lisääntyvät
eli on meillä jotain yhteistä
mitä muistella
tai tuskin
sinä nyt sitäkään
muistelemalla
muistelet
76
Minua pelottaa hieman tuleva
mitä se tuo tullessaan
Eilenkin
hieman huvittuneena
huomasin ajattelevani
puhua sinulle illalla
ja purkaa huoliani
Sitten vasta muistin
ja miten kertoisinkaan
sellaiselle
joka huoleni aiheuttaa
Eihän siinä mitään järkeä
eivät huoleni siihen loppuisi
Eivät ne lopu siihen
mistä ne alkoivat
77
Nainen on ihmeellinen olento
on totta tosiaan
Minäkin luulin tuntevani sinut
läpikotaisin
kuin omat taskuni
Tiesin sinun olevan
herkän
lämpöisen
rakastavan
ja nyt huomaankin
kovuutesi
kylmyytesi
tunteettomuutesi
minua kohtaan
Aika on tehnyt tehtävänsä
Aikaa ei enää ole
78
Sinä sanoit
En vihaa sinua
enkä halveksi
ja vielä
Varmaan tulee vielä aika
että kaipaankin
Niin tavattoman hyvin
tunnen sinut
että tiedän sinun
kerrankin tarkoittavan
mitä sanoit
loppusanojen
epäröiintiä myöten
79
En tiedä miksi
olen niin pohjattoman
surullinen
enkä tämän yli tahdo päästä
Olenko ylitunteellinen
ja nyt se kaiken loputtua
purkautuu
epätoivoisen raivokkaana
suruna
josta yli en oikein pääse
Ei siihen auta
viina, ei naiset
Kaikkea on nyt
kokeiltu
80
Olit eilen samoissa tansseissa
naisten haulla hait
minua
minuakin
Tanssi sujui hyvin, puhe ei
Niin paljon on nyt
välillämme
loukattua tunnetta
ja katkeruutta
puhumattomia asioita
ettei niiden setvimiseen
yhden illan tangot
riitä
Kiitos kuitenkin kun hait
Ehkä minun pitäisi
valssiakin
opetella
81
Tämä on kuin huume
tämä on kuin
tanssia lumoavaa
josta ei irti pääse
vaikka
repii ja riuhtoo
ja huutaa suoraa huutoa
Ehkä unohdan sinut
mutta kipu tämä
liikaa satuttaa
jonka sinä tuotit
ivaten
halveksien
yrittäessäni luoksesi
kurottaa
82
Tiedätkö muuten
minulla on muistikatkoksia
Ei mitään vakavaa
hyvin harvoin
noita katkoksia sattuu
Viimeisin taisi olla silloin
kun sanoit pyytäneesi
minulta anteeksi
vaikka miten monta kertaa
Tiedätkö
en muistanut sellaista koskaan
tapahtuneen
En sitten millään
Onkohan tämä sittenkin vakavaa
Pitäisihän minun
noin harvinainen tapaus muistaa
83
Miten monta kertaa
olenkaan aprikoinut
mitä sinä ajattelet
Oletko tosiaan niin pinnallinen
miltä juuri nyt tuntuu
että ilman säälin häivää
annat kaiken tuhoutua
vain sen takia
että sinulla itselläsi
menisi kaikki hyvin
Vai ylittääkö kostonhimosi
minun käsityskykyni
Onko vihasi minuun niin suuri
ettet itsekään tajua
kuinka pitkälle voit mennä
Minä taidan olla
vielä suurempi konna
mitä ajattelin
84
En enää muista
mistä kerran suutuit minulle
ja aloitit mykkäkoulun
Silloin oli hiljaista
meidän talossa
tai no, koneet kävi kyllä
alakerrassa
puusepän verstaassa
Päivät kuluivat
ja kun en muuta keksinyt
niin veistin veistoksen
jossa oli viisi kukkaa
ja ojensin sen sinulle
Sillä sain sinut leppymään
ja taas puhumaan
Kukat tarkoittivat päiviä
Se oli viiden päivän sota
85
Joku sanoi sinun olevan kova
Kerrankin aivan tosissani
sanoin ettet ole vaan jos
joku niin minä se olen
Tuli mieleen se tuskaisa aika
kun rahatta oltiin
Vuosi vuoden perään
söimme pelkillä vekseleillä
joka kerta suuremmilla
Etkä sinä minua silloin jättänyt
Jätit vasta nyt kun paremmin meni
Se aika, se oli
molempien painajainen
mutta niin siitäkin selvittiin
ja jos joku sanoo
sinun kova olevan
sanon ettet
Me olemme vain
kokeneet kovia yhdessä
86
On se kumma juttu
kun sitä kiintyy toiseen niin
ettei millään irrottaisi otettaan
Ei haluaisi tunnustaa
ettei toinen enää välitä
ja kuitenkin itsekin
sisimmässään tietää
että näin on paras
molemmille
Ehkä tämä kirjoittaminen
ehkä tämä
on minun surutyötäni
Että tämän jälkeen
voin avata käteni
ja kuiskata sinulle
mene ja siunausta elämääsi
Ehkä tämä
87
Sinä sanoit
olen kiviriippa sinulle
On parempi kun lähden
Miten en voinut
olla ajattelematta
että minä se kiviriippa
olin sinulle
Niin kuitenkin lähdit
Ei minun askeleeni
keventyneet
toisin kuin sinun
Minun kiviriippani
on ja pysyy
88
Jossain vaiheessa kaikki
alkoi mennä huonommin
mutta
mikä oli käännekohta
Oliko se silloin
kun tulin liian aikaisin
hakemaan sinua kotiin
tansseista
ja näin
toisen miehen
suutelevan sinua
Minulle se oli järkytys
ensimmäinen
Sinulle, niin sanoit
se merkitsi hyvin paljon
Niin se todella merkitsi
89
Silloin aluksi me tanssimme
kuin yhtä olisimme
Hidasta ja tangoa
siinä minun osaamiseni
kuitenkin
me nautimme siitä
Kun viimeksi tanssimme
mikään ei mennyt
kohdalleen
Tunsin olevani vanha
puujalkainen hölmö
ja sehän ei kaukana
oikeasta ollutkaan
Sinä olit jo oppinut
uudet askeleet
90
Osasithan sinä
innostaakin minua
omalla herkällä
tavallasi tietenkin
Kerroit ettet tykännyt
viimeisestä
etkä edellisestäkään
kirjoitusluomuksestani
Se hyväntahtoinen
kritiikki
innosti
minua tavattomasti
lopettamaan
ja minähän lopetin
91
Muistat aina kysyä
miten minulla menee
ja minä aina vastaan
siinähän se
Minä en koskaan kysy sinulta
miten sinulla menee
En kysy koska en uskalla
koska en halua
kuulla
miten hyvin sinulla menee
Niin
ehkäpä sinäkin kysyt
sitä minulta siksi
että kuulisit
miten huonosti minulla menee
Ehkäpä niin
92
Me teimme virheitä
minä ehkä enemmän
tai minähän
niitä virheitä teinkin
ajattelemattomuuttani
typeryyttäni
Jälkeenpäin
pyysin kyllä anteeksi
Sinä et anteeksi pyydellyt
et tietenkään
koska et virheitä tehnyt
kai koskaan
93
Et sinäkään ihan syytön ollut
tulehtuneisiin väleihimme
Suurin syyllinen
olin kuitenkin minä
joka annoin kaiken ajautua
tähän pisteeseen
end-nimiseen pisteeseen
Haaveiden ja todellisuuden
välillä on raja
ja liian usein
minä vietin aikaani
rajan toisella puolella
Liian usein haaveilin
94
Juuri näin tämän kaiken
piti mennäkin
Pois turha kursailu
Anna tulla vaan
heti sitten
raskaimman jälkeen
Ei meillä napeilla pelata
Ehei
Meillä pelataan
miljoonilla
95
Sinä valitit joskus
etten runoile sinusta
ja kas, toden totta
ei ollut montaa runoa
sinusta luettavaksesi
Nyt rakas
nyt kirjoitan pelkästään
sinusta
sinulle
Saat kokonaisen kirjan
jossa on
lukematon määrä
lukemattomia runoja
sinulle
ennen ja jälkeen
96
Sinä kesänä
me puhuimme paljon
meistä
Minä halusin tietää
haluatko olla kanssani
haluatko jatkaa
Sinä sanoit aina
että kaikki on niin sekavaa
että haluat aikaa miettiä
Annoin sinulle aikaa
enhän muuta voinut
ja kaikki meni aina vain
sekaisemmaksi
kunnes huomasin ettei
eromme ollut ajasta kiinni
vaan ajoituksesta
Ehkä se osui aivan nappiin
sinähän sen ajoitit
minuutilleen
97
Kyllä kaikkeen sopeutuu
silloin kun on pakko
Me molemmat poltimme
tupakkaa silloin alkuvuosina
ja välillä olimme lakossa
Tupakka-lakot ei pitäneet
kunnes sinä onnistuit
ja minäkin lähes vuoden perässä
Sinä vuonna tein monia lakkoja
ja lyhin kesti viisi minuuttia
Sitten kerran lakko onnistui
Nyt on niin hyvä olo
kun lakko on pitänyt monta vuotta
eikä enää ole sitä mielitekoa
Ehkä tämä erokin osoittautuu
hyväksi ratkaisuksi
kunhan mieli siihen sopeutuu
ja sitten on niin hyvä olla
98
Voin kuvitella
kuinka nyt hyriset
tyytyväisenä
Että nyt on kaikki
niin hyvin ettei
paremmin voisi olla
Ei ainaista jännitystä
ei salailua
eikä minua nuuskimassa
Voin kuvitella
Ei tarvitse
huolehtia kenestäkään
Saa olla omassa
rauhassa
ja tehdä mitä haluaa
99
En tiedä kaipaatko mitään
minkä taaksesi jätit
Minua et kaipaa
se on sanomattakin selvää
mutta kaipaatko muuta
poikaa
kodin väljyyttä
saunailtoja
Ehkä et kaipaa mitään
Olethan omaksunut
nykyisen roolisi
omasta vapaasta tahdostasi
täysin tietoisena
mistä jouduit luopumaan
eli nykyisyys
on parempi eilistä
Toivon että näin on
100
Missä tein virheitä
siinä miettimistä loppuelämäksi
En koko avioliittomme aikana
oikein osannut näyttää
rakkauttani
Mielestäni se vaan oli
niin itsestään selvää
ja sitten kun se ei ollutkaan
niin itsestään selvää
aloin näyttämään rakkauttani
kosketuksin, sanoin
elein, teoin
ja juuri niin minun
ei olisi pitänytkään tehdä
koska tilanne vain paheni
Tein niin tai näin
niin aina väärin
101
Tapasimme talvella
ja kesällä muutimme yhteen
autiotaloon
jossa kummitteli
tai sitä ainakin pelkäsit
Minä en niin arka ollut
mutta onneksi meillä oli toisemme
yhdessä emme pelänneet
Nyt asun yksin
siinä autiotalossa
enkä vielä ole
kummituksia nähnyt
jos itseä ei lasketa mukaan
102
Ei sitä toista ihmistä tunne
vaikka luulee tuntevansa
Nyt vasta huomaan
rakastaneeni aivan vierasta
kerta kaikkiaan vierasta
Niin kai sinäkin ajattelet minusta
Et uskonut mitään mitä sanoin
vaikka vakuutin vakuuttamasta
päästyäni
kun taas sen toisen lauseet
uppoavat sinuun
ilman epäilyn häivää
Siinä se on
vieraan ja rakkaan ero
103
Niin olit nauravainen
kun sinut tässä taannoin näin
jonkun kainalossa
ja sehän on pelkästään hyvä asia
että edes toinen meistä nauraa
eli aivan turhaan pelkäsit
turhaan levitit sanaa
kuinka tulevaisuutesi on musta
Ehdin jo huolestua
minäkö siihen syyllinen
Nykyiseen iloisuuteesi
olen kyllä syyllinen
Sen myönnän
Ei tulevaisuutesi
ainakaan musta ole
104
Olihan se arvattavissa
ettei meidän liitosta
pitkäikäistä tule
Siitä viidentoista
avioliitto vuoden jälkeen
alkoi jo merkkejä näkymään
ettei pitkäikäistä tule
ja niinhän siinä sitten kävi
ettei kolmeakymmentä
täyteen saatu
Vuosi jäi uupumaan
Mikä vahinko
105
Niin hyvin sinut tunsin
enkä tuntenut
kuitenkaan
Joka päivä
sinusta avautui
aina vain uusia sivuja
kunnes lopulta
avautui viimeinen sivu
Oliko se kaunis sivu
sinusta ehkä
Minä vaikenen
106
Kyllä sitä kaikkeen tottuu
niin kuin nyt tähänkin
yksin oloon
Mikäpä minulla tässä
Tietenkin
rehellisesti sanottuna
Joskus
aika useinkin
on yksinäistä
mutta kuten sanottu
mikäpä minulla tässä
107
Kaipaatko sinä minua
koskaan
Arvaan ettet
Näinhän sen silmistäsi
kuulin huuliltasi
ettet
Sinä löydät aina jostain
jonkun
jota kaipaat hetken päästä
enemmän kuin minua
koskaan
koska
sinun kaipauksesi on
niin nykyaikaisen
trendikästä
108
Mitäpä sitä
vanhoja muistelemaan
Ei siitä tule
kuin kaihoisa mieli
Toisaalta
onhan sekin jotain
kun on mitä muistella
Tätä nykyistä olotilaa
en mieluusti muistelisi
jälkeenpäin
Ei tämä mieltäni
ylennä
109
Olenhan minä katkera
niin pirun katkera
myönnetään
Ehkä katkeruuteen
on aiheensa
ja jos minä katkeroidun
niin siihen on
takuulla aihetta
Sen verran hyvin
itseni tunnen
Kai muistat rakas
kun yritin loppuun asti
kaikin keinoin taistella
ettei eroa tulisi
ja muistatko rakas
kuinka sinä yritit
viimeiseen asti
taistella vastaan
ja sinä voitit 10-0
Helposti sitä
tuollaisesta katkeroituu
110
Se vaatii luonteen lujuutta
kun puoli vuotta jaksaa vastustaa
minun ehdotuksiani
Luulin olevani sitkeä
mutta en pärjännyt sinulle
en alkuunkaan
Joka kerta jaksoit sanoa ei
minun yrityksilleni
Joka ainoa kerta
ja nyt olet
onnellisesti
erossa minusta
Nyt olet
111
Jotain hyvääkin lähdöstäsi
en tiedä kertoisinko
ettet vaan nauruun kuolisi
Minun syykseni sekin tulisi
Tuskin kuitenkaan tätä luet
joten kerron
Sinun lähdettyäsi
talosta lähtivät hiiretkin
ja niin kuin niitä loukuilla
turhaan metsästin
Ei ne tappamalla loppuneet
Aivan kuin sinäkin
nekin jättivät minut
Jotain hyvääkin
joten kiitos edes siitä
112
Olen huomannut
itsessäni jotain outoa
Kun puhun ihmisten kanssa
katson heitä silmiin
niin kuin oikein onkin
Sinulle puhuessani
silmäni pälyilevät sinne tänne
kuin aralla eläimellä
En tiedä syytä
vaikka olen sitä miettinyt
Tiedätkö sinä
Sinun silmäsi taas
katsovat minua rävähtämättä
ainakin siltä tuntuu
Tuntuu kuin olisin saalis
jota on herkeämättä vartioitava
etten luikkisi pakoon
113
Luuletko että olen lientynyt
että aika saa minut unohtamaan
luuletko tosiaan niin
että mieleni tuska loppuisi
häviäisi ajan kanssa olemattomiin
ja kun aika olisi kypsä
voisit anteeksi pyytämättä
mitään katumatta
olla ystäväni edes
Luuletko niin
hyvä on
Anna minulle aikaa
aluksi sata vuotta
totuttautua ajatukseen
114
Meissä on haavoja
jotka eivät näy
Haavoja on meissä
molemmissa
kuolettavan syviä
eikä apua näy
Kärsimme tahoillamme
saamme hetken lääkitystä
mutta niin hitaasti
kuolettavan hitaasti
haavamme umpeutuvat
Aika on paras auttaja
115
Siunaan sinua
nyt kun olet lähtenyt
siunaan
vaikka en ymmärtänyt
miksi
kaikki päättyikin näin
Siunaan jokaista päivää
mikä eteesi annetaan
Minä olen varjossa
pylvään
ja sieltä seuraan
että rakkautta
rakkautta saat
116
Me kuljimme pitkän matkan
ja koimme yhdessä
tyynet ja myrskysäät
Nyt seilaamme erillään
on kaikki päivät
jo monet vuodetkin
hitaasti pois pyyhkineet
kaikki eletyt hetket
Vain joskus
salamannopea välähdys
pieni eletty hetki
vilahtaa ja sitten
haihtuu pois
117
Ehkä itket kun luet
ehkä naurat
Ehkä et pidä
tuosta ja tästä
mutta muista
kaiken kirjoitin
minkä kirjoitin
omasta
pettymyksestä
118
Menisimmekö
tanssimaan
illalla
Menisimmekö
Sinä sinne
minä tuonne
Otetaan ilo irti elämästä
kumpikin
tahoillamme
119
Kun näin sinut
toisen seurassa
olit kuin keijukainen
ja kun tanssit
silmät ummessa
myös minä olin
onnellinen
Olit kulkenut
pitkän matkan
kanssani
tullaksesi
onnelliseksi
120
Niin olimme
erottamattomat
Vuosi vuoden jälkeen
yhdessä aina
yöllä ja päivällä
ja varsinkin yöllä
Niin olimme
erottamattomat
ettei lopulta auttanut
kuin pyytää
käräjäoikeutta
erottamaan meidät
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi