Kadun toisella puolella
on puutarha hoidettu huolella.
Siellä asut naapurissa,
talossa niin kauniissa.
Muut kertovat sinusta,
tuosta ihanasta paikasta.
Itse et raota porttiasi,
sano pientä sanaa itsestäsi.
Olet ympärillesi aidan rakentanut,
kai omaa rauhaa tarvinnut.
Kiipesin taloni katolle,
sieltä näin kuoresi sisälle.
Olit ulkona ahertamassa,
suurta aitaasi korjaamassa.
Kysyin: ”Pääsenkö sisään,
edes hetkeksi kylään?”
Sanoit: ”Jos ei riitä naapuruus,
loppuu vapaus, ihanuus.”
Tahdoin oppia sinua tuntemaan,
päästä tarhaasi hoitamaan.
Elän vanhassa talossa,
pienessä mökkipahassa.
Enkä voi olla puutarhurina,
elää kanssasi onnellisena.
Selite:
Tätä tein kauan siihen nähden mitä siitä tuli mutta tykkään kuitenki (15.08.02)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tasan ei käy onnen lahjat! Hyvin asettelit sanasi ihmisten reviireistä, tutustumisen vaikeudesta ja jonkinlaisesta luokkajaostakin.
Rakkaus ei onneksi tunne rajoja...ei kun harava käteen ja yli aidan;D
Laitan työpöytäni taustakuvaksi. =) Hyvä kun joku jaksaa nähdä sen vaivan, että kiipeää katolle katsomaan, uskoo, että siellä aidan takana on jotain kaunistakin. =) Kiitos tästä.
ihana:D! tämä oli aivan mahtava:D! kauniita mielikuvia, kauniita tuoksuja, kertakaikkiaan uskomaton!
Sivut