Suloisin sieluni kipu.
Sydämeni synkin seireeni
kirjoitti veneeseeni sokeana
tässä on lauluni:
serenadi kuule/
-himoitse- minua.
H-u-k-u-t-t-a-u-d-u,
meren armaakseni ala.
Muuten lähetän luoksesi myrskyt,
purtesi upottamaan -
mielesi muuttamaan.
Minä laulan sinut omakseni.
Haluan sinut ilokseni.
Onnellisiksi illoiksi.
Euforisiksi öiksi.
Ja mikäli uimaan kanssani opit,
pikku kalanen.
Taistele.
Ui.
Pakene.
On aika keinuttaa jälleen venettäsi,
1, 2, 3.
Minä luon todellisia pyörteitä.
Atlantiksen aaltoja.
Oi' sinä ikunukkuva aperatiivi.
Surkusi sinfonialla
on meidän kasvomme.
Ja meri on puolta pimeämpi,
kuin sielusi hämärin huone.
Aina usean jalan syvempi,
kuin mitä kerrotaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tulet mukaani pieni tulikärpänen
-sanoi sammakkoparooni pahaenteisellä lammella
Se vain syntyi kun luin tämän. Ilman turbulenssia kaikki on ikävän rauhallista. Niin ja tietysti myös perinteinen: hyvä runo!
Sivut