Ruumiin ja sielun
onnellinen vaellus
liukuu jokaisen
rinnalla
jotenkin
en osannut
koskea siihen
oikealla tavalla
vai mistä se
johtui, että
jokaiseen sormen
painamaan kohtaan
tuntui
palavan reikä
jonka takaa
avaruus näytti
uuvuttavan
kaukaiselta
sytyttäen uusia
tähtien
muotoisia sytykkeitä
näetkö miten
se sytyttää myös
ilmeemme,
hymyn auringon
valaisemille kasvoillemme
-
taka-ajatus syttyy
yhtä helposti,
joka murtaa
puhtaimmatkin siteet
murtumattomuuteen
tarkoitetut
kallisarvoisuutemme
häpeämättömyys hiipii
aina liian helposti
sieluuni ja ottaa
vallan
minun on turha selitellä,
per**le riivaa miestä,
joka antaa sen riivata
tunnetko miten
se viettää kihlajaisiaan
aina alkuun
onnellisuuden
pienen pieni uskottomuus
kävelee pyhäpuvussaan
jotenkin se aloittaa
aina sosiaalisella
kunnialla
siirtyen kohti
intiimimpää
kohtaa elämässä
hopeinen hehku
on muuttumassa
kullatuksi,
kihelmöivä tunne
ihmisen mielessä
haluaa avata
uusia lukuja
vanhaan romaaniin
tai sytyttää tuleen
vartalonsa
väristykset,
jotka ovat aina
merkkinä
valloituksen halusta
tai valmis
unohtamaan
sen mikä
olisi pitänyt ajan
rehellisenä
suorastaan sammuttamaan muistonsa
-
mistä se syntyy,
kiehtovuus
aivan kuin jokin
esine saisi
ihmisen menettämään
sielunsa
liisteröimään
sukupuolisen
vetovoiman jokaiseen
pintaan
jokaiseen lauseeseen
vain tyydyttääkseen
aistiensa paratiisin
ja ollen valmis
vaikka helvetin tuleen
voittaakseen synnyttämänsä
toiveen syttyä
kauneimpaan iloon
ja siinä voimansa
ponnistuksessa
yleensä tajuaa
sen kaiken tyhjyyden
julmuuden ja hyväuskoisuuden
putoavan syliimme
-
kehon osat kiehtovat
ihmistä,
ihontuoksu tekee jopa
sairaan intohimoiseksi
tuntea se suudelman
suuruinen
huulien suppuinen pinta
sokeutta ja
tunnottomuutta
kohdatessaan
elämän luomat ääriviivat
mielikuvituksen tuotteen
tuomat fantasiat
sileään ja äänettömään
vain kasvot ja
vartalot vaihtuvat
samat vannotut
säädyttömyydet,
samat äänet
samat sanotut lauseet
liikkuivat eri tasoissa,
eri aikakausilla
jokainen meistä
koskee sitä pintaa,
tahtoo sen toisen puolen
tunkeutuakseen
oman pimeytensä
läpi siihen pisteeseen
-
kaikki valuu
kauemmas
ihmisen viettien
lihaisa tuoksu
peittää sierainten
kutsunvan kajon
tässä pelossa,
ikävässä
tässä tuulessa
sen täytyy leijua
ja tehdä minut
heikoksi
syöttäen sen syyllisyydentunteen
ja auttaa suunnistamaan aina
samaan heikkouteen
huuleni liikkuvat,
suuni haluaa
maailmasi
sammumaton nälkäni
saa kehoni
sykkimään
valuttamaan kiimani
vaihtuvien
päivien kulkueeseen
-
olenko tyydyttänyt
päivieni sisällön
onko kaiken
tarkoitus valaissut
hipiäni,
hangannut pettymyksen
ja ikäväni
voihkintasi ulokeisiin
hetkeen jolloin
henkesi elottomuus
onkin se suurin
sisältöni
kaiken syntyminen
omasta tahdostani
kaiken kasaantuminen
syliini kuten
sen olen kutsunut
ja yrittänyt avata
niiden lukot
huomaten jokaisen teon
johtavan seuraavaan
seuraavan oven avaukseen
-
olisipa minulla atmosfääri
kyky leijalla katsojana
tekojeni taivaassa
katsoa ja lopulta
toivoisin varmaan
olevani joku muu
joku jonka nautinnot ja
kivut olisi tehty jostain
muusta hengestä
tuntui, että
olin katkennut
ajelehtiva ruumis
kuollut, joka
kuroi tyhjää tilaa
sisuksiinsa
koteloitui toukaksi
ja kasvatti valollaan
uusia ajatuksia
uusia tekoja
kivut kasvoivat ponnistaessani
itseni ihmisyyteen
ollessani ajaton
uudessa onnellisuudessani
-
tuuli painoi
pääsi rinnalleni
vai olisiko
ajatuksesi
kauneus vaan
halunnut levähtää hetken
kuten sormet kietoutuvat
vapauttaakseen energiansa
vapaa tahto
oli minut synnyttänyt
jokin sisälläni muuttanut
uusiin kuoriin ja
tässä puvussa on
paljon mukavampi kulkea
olin tietämättömyyden
ja ymmärtämättömyyden
ulkopuolinen voima
mikään ei ole tarpeellista
tai turhaa
se vain on
ja odottaa, että
tekisit päätöksesi
ja lopettaisit olettamasta
täyttäisit tyhjyytesi
olemalla läsnä ja et missään
ymmärtäisit elottoman
elollisesta,
hekumallisia tuoksuja,
kauneimpia rakkausrunoja
rakastuneille
paljastaen ihosi syyhyn ihmiskunnalle
eikä siihen
kauaa mene,
siihen eroottisen tunteen
vaatimalle salaperäiselle halulle
ja pyörä pyörii taas
sen saman hekuman
voi aistia
auringon kasvaviin varjoihin,
kuiskutteleviin seiniin
kuinka ne työntyvät
hitaasti uniin ja
jo kohta huomaat
mikään ei ole muuttunut
-
seksuaalisuus on
meissä
sisään rakennettu kello
sepalus on
tasatunnein
auki
sivullinen tarkkailija
sielussasi muuttuu
tekoihin
selittää tekojensa,
itsepetoksensa
rajat ja nauraa
vielä kaiken päälle
voisiko kieltäytyä,
pah
toki,
mutta en tiedä
millä sitä sitten kutsuttaisiin
yrittäessään vältellä perimäänsä
no
kuolleita meistä kaikista
joskus tulee
pe***leen vaikea siitä arkusta on niin iso eläissään tehdä
ehkä sitä kannattaa vielä odottaa
ihmisiä me olemme, immenkalvon etäisyydellä nautinnoista
himoiten toinen toistemme ihailua
odottaen sen hajuveden värisevän sieraimissamme
kuten jokainen uusi aamu polttaa näppimme
ja avaa uusia ovia suljettavaksemme
onnellinen vaellus
liukuu jokaisen
rinnalla
jotenkin
en osannut
koskea siihen
oikealla tavalla
vai mistä se
johtui, että
jokaiseen sormen
painamaan kohtaan
tuntui
palavan reikä
jonka takaa
avaruus näytti
uuvuttavan
kaukaiselta
sytyttäen uusia
tähtien
muotoisia sytykkeitä
näetkö miten
se sytyttää myös
ilmeemme,
hymyn auringon
valaisemille kasvoillemme
-
taka-ajatus syttyy
yhtä helposti,
joka murtaa
puhtaimmatkin siteet
murtumattomuuteen
tarkoitetut
kallisarvoisuutemme
häpeämättömyys hiipii
aina liian helposti
sieluuni ja ottaa
vallan
minun on turha selitellä,
per**le riivaa miestä,
joka antaa sen riivata
tunnetko miten
se viettää kihlajaisiaan
aina alkuun
onnellisuuden
pienen pieni uskottomuus
kävelee pyhäpuvussaan
jotenkin se aloittaa
aina sosiaalisella
kunnialla
siirtyen kohti
intiimimpää
kohtaa elämässä
hopeinen hehku
on muuttumassa
kullatuksi,
kihelmöivä tunne
ihmisen mielessä
haluaa avata
uusia lukuja
vanhaan romaaniin
tai sytyttää tuleen
vartalonsa
väristykset,
jotka ovat aina
merkkinä
valloituksen halusta
tai valmis
unohtamaan
sen mikä
olisi pitänyt ajan
rehellisenä
suorastaan sammuttamaan muistonsa
-
mistä se syntyy,
kiehtovuus
aivan kuin jokin
esine saisi
ihmisen menettämään
sielunsa
liisteröimään
sukupuolisen
vetovoiman jokaiseen
pintaan
jokaiseen lauseeseen
vain tyydyttääkseen
aistiensa paratiisin
ja ollen valmis
vaikka helvetin tuleen
voittaakseen synnyttämänsä
toiveen syttyä
kauneimpaan iloon
ja siinä voimansa
ponnistuksessa
yleensä tajuaa
sen kaiken tyhjyyden
julmuuden ja hyväuskoisuuden
putoavan syliimme
-
kehon osat kiehtovat
ihmistä,
ihontuoksu tekee jopa
sairaan intohimoiseksi
tuntea se suudelman
suuruinen
huulien suppuinen pinta
sokeutta ja
tunnottomuutta
kohdatessaan
elämän luomat ääriviivat
mielikuvituksen tuotteen
tuomat fantasiat
sileään ja äänettömään
vain kasvot ja
vartalot vaihtuvat
samat vannotut
säädyttömyydet,
samat äänet
samat sanotut lauseet
liikkuivat eri tasoissa,
eri aikakausilla
jokainen meistä
koskee sitä pintaa,
tahtoo sen toisen puolen
tunkeutuakseen
oman pimeytensä
läpi siihen pisteeseen
-
kaikki valuu
kauemmas
ihmisen viettien
lihaisa tuoksu
peittää sierainten
kutsunvan kajon
tässä pelossa,
ikävässä
tässä tuulessa
sen täytyy leijua
ja tehdä minut
heikoksi
syöttäen sen syyllisyydentunteen
ja auttaa suunnistamaan aina
samaan heikkouteen
huuleni liikkuvat,
suuni haluaa
maailmasi
sammumaton nälkäni
saa kehoni
sykkimään
valuttamaan kiimani
vaihtuvien
päivien kulkueeseen
-
olenko tyydyttänyt
päivieni sisällön
onko kaiken
tarkoitus valaissut
hipiäni,
hangannut pettymyksen
ja ikäväni
voihkintasi ulokeisiin
hetkeen jolloin
henkesi elottomuus
onkin se suurin
sisältöni
kaiken syntyminen
omasta tahdostani
kaiken kasaantuminen
syliini kuten
sen olen kutsunut
ja yrittänyt avata
niiden lukot
huomaten jokaisen teon
johtavan seuraavaan
seuraavan oven avaukseen
-
olisipa minulla atmosfääri
kyky leijalla katsojana
tekojeni taivaassa
katsoa ja lopulta
toivoisin varmaan
olevani joku muu
joku jonka nautinnot ja
kivut olisi tehty jostain
muusta hengestä
tuntui, että
olin katkennut
ajelehtiva ruumis
kuollut, joka
kuroi tyhjää tilaa
sisuksiinsa
koteloitui toukaksi
ja kasvatti valollaan
uusia ajatuksia
uusia tekoja
kivut kasvoivat ponnistaessani
itseni ihmisyyteen
ollessani ajaton
uudessa onnellisuudessani
-
tuuli painoi
pääsi rinnalleni
vai olisiko
ajatuksesi
kauneus vaan
halunnut levähtää hetken
kuten sormet kietoutuvat
vapauttaakseen energiansa
vapaa tahto
oli minut synnyttänyt
jokin sisälläni muuttanut
uusiin kuoriin ja
tässä puvussa on
paljon mukavampi kulkea
olin tietämättömyyden
ja ymmärtämättömyyden
ulkopuolinen voima
mikään ei ole tarpeellista
tai turhaa
se vain on
ja odottaa, että
tekisit päätöksesi
ja lopettaisit olettamasta
täyttäisit tyhjyytesi
olemalla läsnä ja et missään
ymmärtäisit elottoman
elollisesta,
hekumallisia tuoksuja,
kauneimpia rakkausrunoja
rakastuneille
paljastaen ihosi syyhyn ihmiskunnalle
eikä siihen
kauaa mene,
siihen eroottisen tunteen
vaatimalle salaperäiselle halulle
ja pyörä pyörii taas
sen saman hekuman
voi aistia
auringon kasvaviin varjoihin,
kuiskutteleviin seiniin
kuinka ne työntyvät
hitaasti uniin ja
jo kohta huomaat
mikään ei ole muuttunut
-
seksuaalisuus on
meissä
sisään rakennettu kello
sepalus on
tasatunnein
auki
sivullinen tarkkailija
sielussasi muuttuu
tekoihin
selittää tekojensa,
itsepetoksensa
rajat ja nauraa
vielä kaiken päälle
voisiko kieltäytyä,
pah
toki,
mutta en tiedä
millä sitä sitten kutsuttaisiin
yrittäessään vältellä perimäänsä
no
kuolleita meistä kaikista
joskus tulee
pe***leen vaikea siitä arkusta on niin iso eläissään tehdä
ehkä sitä kannattaa vielä odottaa
ihmisiä me olemme, immenkalvon etäisyydellä nautinnoista
himoiten toinen toistemme ihailua
odottaen sen hajuveden värisevän sieraimissamme
kuten jokainen uusi aamu polttaa näppimme
ja avaa uusia ovia suljettavaksemme
Selite:
https://www.youtube.com/watch?v=05ZzQqJK5es
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut