Minä pelkään, että näen sinut
sillä sitten
sinä ylität tien minun takiani
nostat kätesi
sanot nimeni, sanot
"hei"
tuuli rämisyttää peltikattojani
tänään valo taittuu, hehkuna
se asuu kaikilla pinnoilla ja minä imen sitä
kuin lääkettä
katu valon alla on mustaa, leikittelen askelilla
ihmisten otsat huokuvat valoa
otsat laumoina kävelykatua pitkin
pelkkiä valon voitelemia hahmoja
tämä on niin kaunis päivä
enkä minä tunne ketään
mitään
vain tuulen
korttitalon osat leviävät, osa karkaa lentoon
afalttiin
ristejä ja patajätkä
olisiko sitten helpompi, jos et sanoisi sanaakaan?
taivaalta roikkuu valoa
rakastan olemassaolon jokaista hetkeä koko kehollani
niin että tärisen
kerron sen sinulle muotoillen sanat huulillani, ääneti
tämä on sellainen hetki, että olisi hyvä vain kävellä elämä pois
kuiskaan senkin sinulle, vaikket ole kuulemassa
keltaisen valon ja mustan olemassaolon tasapainoilu
autojen keltaiset valot, niiden mustat renkaat
otsilla auringon hehku
ajattelen tätä kaikkea
suu taittuneena nauruun
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi