Nyt tarvitaan järjestystä...
En uskonut, että se tekisi kipeää,
kun paha poistuu elämästäni.
Eihän siinä niin huonosti voi käydä,
että varjoni tulisi silti takaisin.
Ei tämä satu eikä tämä pala.
Musta tuskin saa ihmistä.
Tottakai se tuntuu, kun on ruhjeilla,
varsinkin jos on sisältä tulessa.
Haavat osuvat ikävästi kohdalle,
vaikka löytäisin taas osan itseäni.
...koska niin löydetään tarkoitus.
Selite:
Toisenlaista toistoa... (05.10.2016)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaikki on omissa käsissä, vahvoina. Tunnen, että kirjoittaja rakastaa runoja sitä, ei ota kukaan pois. Voi omistaa ja sitä rakastaa, niin kauan kuin haluaa. Vakaana toki mutkitellen kulkee runolaivasi
Nyt uudelleen, ja pohtien mitä sanoa.
No.
Ainakin tämä koskettaa, syvältä!
Sydänverellä kirjoitettu,
raastavan rehellinen, aito.
Sitä tämä on, minun mielestäni.
Pidän kovasti, kun sivustolta löytyy
muutakin kuin tavallista(voiko noin sanoa!)
rakkausrunoa, kuten tämä tässä.
Tässä on kyseessä itsensä rakastaminen,
ja nimenomaan oikein rakastaminen.
RUNO sisältää
Asioita jotka ovat yleisiä melkein kuin syntyminen ja kuolema. Siitä vain on selvittävä jatkettava eteenpäin. Runo oli mielenkiintoinen, lyhyillä LAUSEILLA muodostettu kokonaisuus ovat kun korvat levällään. Tässä RUNOSSA viisaus on parasta ja Sisäinen kuunteleminen
Sivut