Olet elämän lanka kestävä
voin huoletta taivalta jatkaa,
ei mikään ole minua estävä
sinun kanssasi kun kuljen matkaa.
Se lanka on vahva ja sitkeä
kestää ilon, kestää myös murheen,
saan olkaasi vasten mä itkeä
menettäessäin otteeni urheen.
Ei katkennut lankani silloinkaan
kun sairaana makasin hiljaa,
sinä kiirehdit vierellein auttamaan
olin leikkaamatonta viljaa.
Sain sinulta paljon, unohda en
kun luulin, jo lähtöni koittaa,
sitä rakkaudella nyt muistelen
apu ystävän kaiken voi voittaa.
Ajan myötä lankakin ohenee
eikä kukaan sitä voi estää,
myös hetkittäin kuntomme kohenee
ikuisesti ei silti voi kestää.
Aikoinaan lanka niin paksulta näytti
se lujakin oli, kuin köysi,
sen säikeitä hiljalleen aika käytti
kunnes heikoimman kohdan se löysi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut