Elämäni sävel

Kitaraa taas näppäilen, on mulla siihen syy,
on sävel mollivoittoinen, siinä tunne välittyy.
On mielessäni mulla, rakkaus nuoruuden,
annan kyyneleiden tulla, vuoksi muistojen.
 
 
Sua paljon minä rakastin, se oli molemminpuolista,
vaan kovaa silloin näyttelin, en piitannut huolista.
Surullista lauluani, siinä hyräilin,
petin omaa sydäntäni, sinut menetin.
 
 
Säveleni kertoo siitä, mitä menettää,
kun itselleen ei riitä, huono itsetunto jää.
Ei silloin osaa ottaa, toista humioon,
näin tulevaisuutta mottaa, kovin pahoillani oon.
 
 
Paikka sydämessäin, on aina sinulla,
läpi kyynelten nyt sinut näin, se kuuluu soinnulla.
Tyhmyyttäin en toistaisi, vaan siitä kärsin nyt,
en sointuakaan poistaisi, olen ne nääs elänyt.