Rannalla näin poikana sinut
oli ruskea ihosi pinta,
lumosit silloin kerralla minut
sydänlyönnit sai kestää rinta.
Hymysi valkea kauas loisti
oli käheä naurusi ääni,
se tuulen huminan korvista poisti
ja tunkeutui sisimpääni.
Hiuksiasi silmiltä sivuun siirsit
loit katseesi minua kohti,
ikuisesti kuvasi sieluuni piirsit
auringon valoa silmäsi hohti.
Keimaillen vedestä hiekalle astuit
vartalosi kauniilta näytti,
hiuksia myöten märäksi kastuit
kuivattavia säteitä aurinko käytti.
Luonnollisuutesi oli kaunis ja aito
kesätytöksi rannalle luotu,
vaikeaa on vanhenemisen taito
on sinut muistiini suotu.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ihana muisto!
Sivut