siellä ne on
tallessa kaikki
surujen siniset lapset
ihon ilot ja kyyneleet
vuosien painot
keijunkeveät päivät
tuulien puhurit ja tyvenetkin
salamoiden räiskyvät iskut
koskikarojen päiden nyökytykset
sukeltelut kosken kuohuihin
joutsenten syksyiset lähtöitkut
saukkojen riemut panssarijäillä
kaikkein syvin ja naarmuttunein
piilossa, piilossa jokaiselta
paljolti paljastettu
julkista, kun olen täältä jo poissa
kai ymmärrät mistä on kyse
ja miten paljon se painaa painamatta
kuinka kuluneet onkaan sivut
useasti avautuneet kirjoittajalle
ei värejä
vain vaihtuvat, eletyt päivät
elämättömyys tulee jättämään tyhjää
mutta satama hengittää vielä
laivoja tulee ja purjehtii pois
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana, hieno runo.
Pieni tyytymättömyys omaan, elämästä täysin nauttimisen taidon, puuttumiseen, tulee esiin rivien välistä, mutta niinhän se useimmilla ihmisillä varmaan on.
Mietitään sitten joskus, miksi en sittenkin tehnyt silloin niin.
Ja ne värit, jotka joskus ovat olleet ihanan innostavia.
Rakkauden punaisia ja kauniita unien sinisiä lintuja ja joita vasten surun ja murheen harmaus ja mustakin näyttävät huomattavasti vaaleammilta.
Ne ovat toimineet silloin, mikä kumma siinä on, etteivät ne enää sillai.
No,onneksi runon minälle lopussa löytyy pieni palauttava tekijä, ajatus siitä, että vielä on kesää jäljellä.
Olkoon ulkona millainen pakkanen hyvänsä.
Hirmuisen ihana ja sytyttävä oli tämä runo.
Tämän runosi herkkyys, sen viisaat
sanat ja kauniit säkeet, etenkin viimeinen säkeistö
uppoaa sisimpääni ja taltioin runon sinne rakkaaitten runojen joukkoon.
Kiitos runostasi.
Oikein runoaarre; niin paljon se pitää sisällään. Runosi hienot ja syvät tunnelmat laittaa pohtimaan ja lukemaan uudestaan.
Hienosti olet kirjoittanut elämästä, suruista ja iloista ja kaikesta sillä välillä. Tuo loppuosa "satama hengittää vielä, laivoja tulee ja purjehtii pois" kuvastaa hyvin sitä, että elämä jatkuu, kaikesta huolimatta.
Kiitos tosi upeasta runostasi!
Tuli mieleeni runo lähtevien laivojen satama.
vahvaa kerrontaa pidin paljon
Tämä on runoteosten aatelia!
Lukija näkee kiiltävät mutta kursailemattomat "kannet" suojana näiden sanojen, jotka alastomaksi riisuu sellaisen lukijan - jota teos puhuttelee.
Tämä koputteli sydämeni ovelle, kiitollisena niijaan :)
Hienoa, rikasta ilmaisua, hyvä.
Harvinaisen ehyt runo. Hienolla rytmillä kirjoitettu kuvakirja, jossa säkeistöiden kautta loit kaihoisan lopun tunnelman. Viimeinen lause runoa suurempi. Kiitos tästä.
Hyvin punnittu runo,paljon lukijalle antava,pidän.
niinpä ihmiselo.....eihän se paljoa muutu
vaikka vuodet vaihtuu
Ihanan kauniisiin kielikuviin taiteillut olet elon ilot surut ikävät...
Vaikka yksittäinen säe ei paljasta paljon mitään, kokonaisuus kertoo kaiken. Ja se on siinä!
Vau kuinka kauniisti lipuu kaiken läpi rikkoen ja eheytyen runosi viisaan kaunis tämä on todella taidetta ja vielä jotain syvempää...
Hieno, eeppinen ja sopivasti salaperäinenkin teksti. Kaikki on ohi, mutta ei silti mikään, lopussa voi näkyä alku. Aallot vievät ja ottavat, mutta myös tuovat. Tällaisia ajatuksia heräsi, kolmannen säkeistön tarkka luontokuvaus tuo tähän hyvän lisäelementin.
Kun katselen elämääni
muistojen ja kokemusteni läpi,
tunnen samalla haikeutta ja
jotenkin nauramatonta iloa
kaikesta siintä mikä on eletty.
En pyyhi pois kyyneleitäni
niitä on vuotanut ennenkin,
en myöskään nautintojeni sivuja
enkä Luojani luomaa kauneutta
jota syvästi ihailen.
Jokaisen ihmisen päivä on väritetty
monenlaisilla ja värisillä kukilla,
ihminen ei aina vain huomaa kaikkia
omilta harmailta ajatuksiltaan jota
sattuu meille kaikille.
Jokainen meistä kätkee kaikki
kauniit muistot syvimpään kansioon,
joka on sielujen kätköissä silti sinne
kätkeytyy joskus myös haikeita asioita
jotka ajan saatossa kuitenkin himmentyvät.
Jokaisen eletyn päivän jälkeen saapu
uusi huomen tuoden taas omat sumujen laivansa. Olemme kuitenkin kaikki valoina
satamassa sinäkin päivänä.
Vaikuttavia ilmaisuja hienossa runossasi,
josta päällimmäiseksi jää tietty melankolian tunne, jota tuo loppurivi syventää.
Ajatuksia herättävä, Vaikuttava.
Kielikuvista, ajatuksistasi, tunteista joita herättää, runsaudesta, sanovuudesta ja sanomattomuudesta. Pidän kaikesta, tässä runossasi :)
Tätä meni sana sanalta lukien ja ihimetellen. Runo on tosiaanki niinku kuvakirija,
joku jo sanoo,
tuo yks rivi jää ku pommi mun silimihini.'elämättömyys tulee jättämään tyhjää' se ottaa melekeen kipiää, runo puhuu niinku isoo romaani , kaikkihin lauseehin saa sivukaupalla mielikuvakuvitusta.
Mestari on runoollu, äläkä yhtää sano muuta, SOOT HYVÄ !
Ilmeikästä, rikasta, upean syvällistä elämänlyriikkaa. Tämän runon äärellä viihtyy pitkään.
Olipas kaunis ja rikas runo.
Kaunista ja herkkääkin, hieno runo
Kauniisti maalaat elämän vaiheita
Johan oli upea puhe! :)
Varsin punnittua puhetta on kirjoitettuna tähän runoosi. Kaikki elämästä, sisimmästä, kätketystäkin. Tästä löytää niin paljon itseään. Koskettavan kaunis runo!
Kiitos tasta runosta
Kauniisti osaat kirjoittaa. Tykkäsin tästä ja muistakin runoistasi. Luen lisää kun ehdin.
Sivut