lumiperhosia
ilman lumen valkoista kukkaa
on kuitenkin kosteaa usvaa
häikäisevää siniveden säihkettä ulapalla
jäsenissäni raukeus
sormenpäissä
ja ihon kamaralla jännitys
johon intohimo on piirtänyt pitkän odotuksen jäljen
odotus piinaa
ajatus, ei anna hetkeksikään rauhaa
uneni luovat jo siipiä öisin
mutta Sinä
sinä kannat yli jokaisen vuoren ja aavan
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ihanan positiiivinen
Aavistuksellisen herkkä runo
Herkkää ja kaunista, hyvä runo
Herkkä ja upeaa sanoitusta. Kaunis runo
Kaunista runoilua, täynnä rakkautta...
Lumiperhoset, ehkä juuri ne hauraimmat perhoset
runosi alussa herkistävät lukemaan varoen ja
ajatuksella. Kaunis ja voimakas,
tunnetta täynnä, upea teos.
Luonnon ja ihmismielen kauneutta.
Hieno rakkausruno.
Nyt kyllä jätti sanattomaksi - todella, todella kaunista luettavaa. Voin vain sanoa wau-upea!
Kaunis ja herkkä runo. Pidän tästä paljon.
Valloittavan hurmaavaa
kuin kaunis uni. <3
Suloinen on rakkausrunosi tunnelma.....
Paikoin eteeristä runoilua. Pidin tästä 'odotuksen jäljestä.' Kirjasinkoon pienuus vain häiritsee lukemista, mutta toki voi aina zoomata sitä *Kiitos
Kaunis herkkä ja koskettava runo.
Herkkää ja kaunista kerrontaa, hyvä rakkausruno
Hurmaavan kaunis on tämä runosi.
Pidin todella paljon tästä!
On niin äärettömän kaunista, että lukija nauttii joka ainoasta sanasta mitä tästä Upeasta runosta löytyy.
Ja tunnelma.....WAUUUUUUU!!!!!!!!
Tunnelma kuin Runon teksti ja se
lukijalle merkitsee paljon
Kirjoittaja ilmaisee koko sielullaan,
mitä kirjoittaa.
Herkkää, kaunista, koskettavaa
Runoa.
Kypsä ja valmis teksti.
Hyvä.
Niin kaunis!
Voiko runokieli vielä kauniimaksi tulla
Olet todellakin taitava sinä ystäväni
henkeni salpautuu niin lumoava on sun runosi
sydämiä piirtäisin jos vain osaisin
Liikutuin runoasi lukiessa sillä se on niin herkän kaunis kuin höyhenen kosketus poskella..
Alku on herkkää kuin heinän henkäys mutta lopun hänellä- ken lienee- on hallussaan elämän voimat.
Selvästi kyseessä on hieno ja kaunis runo. Luultavasti olen vain liian yksinkertainen ymmärtääkseni sen, niinkuin on tarkoitettu =)
Minulle runo tuo mieleen henkilön joka on päättänyt luovuttaa. Edessä viimeinkin avartuu se ihanteellinen kuva merestä: ei jäässä - vain usva joka tuo jokaisen valon välkähdyksen esille-
eli se hetki, mitä kerronnan minä on odottanut.
Ehkä SINÄ onkin helpotus, kuolema.
Tai sitten kyseessä on ihan tavallinen rakkausruno, jota tulkitsin vaikeamman kautta =) Toisaalta kielikuvat ovat minusta hyvinkin luhduttomia =O Sehän lopulta onkin runojen hienous - kaikki näkevät ne omalla tyylillään.
Mahtavaa tekstiä jota oli ilo lukea.
sädehtivä.
*uneni luovat jo siipiä öisin
mutta Sinä
sinä kannat yli jokaisen vuoren ja aavan*
Naisen rakkauttta kauneimmillaan. Lumiperhosenkeveyttä, intohimon tulta, syvää onnea ja luottamusta Rakkaaseen ihanana mixinä. Oi ihanuutta sinun lahjakkuuttasi kirjoittajana! Kuin valkeaa unelmaa, todellakin, on runokynäsi jälki.<3
Täällä pian jo kuura maassa, kun yöpakkasia on ollut! Kauniisti kuvaat odotuksen jännitystä ja häntä, joka kantaa vuorten taa.
Olen joskus karaokessa laulanut "Valkeaa unelmaa kohti kulkee askeleeni..." -se on kaunis ja positiivinen laulu.
Samoin on runosi.
Siinä hyvin herkin henkäyksin ja valkein siivin leviää rakkaudesta täysi oleva kaipaus. Kaipaus, joka ei mene hukkaan vaan täydentyy aina tuon salaperäisen "Sinä":n kautta. Runon väreily on lähes käsin kosketeltavaa.
Kaunista♥
Kevyttä ja kaunista kuin lumiperhosen lento, raukeaksi kantaa runosi. Kiitos tästä.
Kaunista kaipuuta herkassa runossasi.
Sivut