Tyttö kaukana siellä
lämmössä,
katsoo kuuta ja tähtiä
ymmärtääkseen elämän
tarkoituksen.
Toiset valitsee tien,
mitä kulkevat, vain
hän on siellä,
eikä pois voi lähteä.
Hän antaa rakkauttaan,
jakaa iloa toiselle,
jää kaipaamaan,
kun elämä hänen luotaan
lähtee pois.
Tuskaisena seuraa sivusta,
muuttolinnut lähtevät
aina omille teilleen,
ei lohdutusta,
kukaan ei jää pysyväksi,
sydän murheinen vain odottaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ei mikään täällä ole pysyvää.
Herkän kaunis, surumielinenkin, tykkäsin silti...aina ei osaansa täällä maailmassa saa muutosta, vaikka toista toivoisikin, pitää tyytyä kohtaloonsa, mutta silloinkin voi suoda rakkautta vähäosaisille.
kaunis ihanan melankolinen, sopii oikein hyvin joulukuun kymmemennen päivän laveeratun harmaaseen päivään, hienoa
Sivut