kirjoitan
kirjettä nua
sinulle... i
paperi palaa s
p
o n
r a
o t
k s
s a
i k
sanani leijailevat a
luoksesi. . . . r
....•´¨*•.¸¸.**:*:*:*:.•*¨`•*-*;*::*;;;**
.....•´¨*•.¸*. * «•´¨*•.¸*. *
¨*•.¸* ;*;*Pikkuaurinko***
*.*.*. elämäni taivaalla* : *:*
*:*:* sinä ystävä ;*;*;*
*:*:*:*;`* *.¸¸.•
....•´¨*•.¸¸.* ¸.•*¨`•*
Värikästä syksyä!
vain
k
o
l
m e kirjainta
kuplivan
kutitteleva sana
ii niinkuin ilon
äl niinkuin lumoava
oo niinkuin olemus
sinä ilon annoit
elämääni
kevyen saundin
sävelsit
kun katseesi kuljeskeli
hymyillen
hyväillen
pienet suloiset väreet
hellivät ihoani
sydämeni lumoutui
antautui
sinulle.
Kommentit
kaunista, kuplivaa on ilosi, tämä suorastaan tarttuu, ruudulta mieleeni, ja nuo väreesi alkavat tehdä matkaa lukijan mielessäkin, siitä kauniisti kiitän, runosi on ihana
Tämä runo näyttää taas toteen sen, että korkealle se pienikin ponnistaa, kun on jämäkkä alusta, jolta vauhtia saa.
Hienosti oli ilo iloittelemassa runossasi.
Kauniisti ilo kuplii,pidän.
suloinen runo, ihastan =)
Otsikosta pidän kuin niin monissa runoissa onkin, lyhyt mutta tarpeeksi tilava kuitenkin.
Hyvin taitavasti etenee runo, ilon hankintamatkan ja toteutuu myös tässä katselian onneksi ... Pidän tästä hyvin paljon.
Kuplivan helmeilevä.
Kaunis, hyvän mielen runo :)
Ilon pipanoita tässä runossasi.
Tästä ilo tarttuu lukijaankin. :)
Pirteä, suloinenkin runo, hyvä
Sivut