harmaat kulkee varjojen aikaan syliä kaipaan ihosi lämpöön hiljaa jääköön sieluni suru ajatusmuru yksin taivallan runoni annan lennähti pilviin enkelin siivin
Selite:
lokakuun loskaa...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
kirjoitan
kirjettä nua
sinulle... i
paperi palaa s
p
o n
r a
o t
k s
s a
i k
sanani leijailevat a
luoksesi. . . . r
....•´¨*•.¸¸.**:*:*:*:.•*¨`•*-*;*::*;;;**
.....•´¨*•.¸*. * «•´¨*•.¸*. *
¨*•.¸* ;*;*Pikkuaurinko***
*.*.*. elämäni taivaalla* : *:*
*:*:* sinä ystävä ;*;*;*
*:*:*:*;`* *.¸¸.•
....•´¨*•.¸¸.* ¸.•*¨`•*
Värikästä syksyä!
harmaat kulkee varjojen aikaan syliä kaipaan ihosi lämpöön hiljaa jääköön sieluni suru ajatusmuru yksin taivallan runoni annan lennähti pilviin enkelin siivin
Kommentit
Pikkuhiljaa runo kiipeää sanomassaan harmaasta alhosta ylös korkealle toteuttamaan itseään universaaliin tyytyväisyyteen.
Hyvä runo
Ensin niin syksyistä melankoliaa, mutta sitten lennähtää toivo tähden lailla valaisten koko tarinan ;)
Yksinään liitelevä lumihiutale ... koristeellinen.
kauniisti tunnetta
Tunne tää monesti iltaisin mieleen hiipii, kaipuu turvalliseen kainaloon, näin syksyn synkkinä iltoina Vallaton on. Pidin tästä.
Sivut