kirjoitan
kirjettä nua
sinulle... i
paperi palaa s
p
o n
r a
o t
k s
s a
i k
sanani leijailevat a
luoksesi. . . . r
....•´¨*•.¸¸.**:*:*:*:.•*¨`•*-*;*::*;;;**
.....•´¨*•.¸*. * «•´¨*•.¸*. *
¨*•.¸* ;*;*Pikkuaurinko***
*.*.*. elämäni taivaalla* : *:*
*:*:* sinä ystävä ;*;*;*
*:*:*:*;`* *.¸¸.•
....•´¨*•.¸¸.* ¸.•*¨`•*
Värikästä syksyä!
harhailee,
tuhlaa aikaa
takertuu omaan
pieneen varjoonsa,
kun on liian kivuliasta
pelottavaa hyväksyä
ainoa elämänsä,
tämä jonka sai
ja jonka luuli
olevan täydellistä -
voisihan se ollakin,
jos kaipaus
ja usko toisivat
jotain uutta innostavaa,
alkaisi versoa rahtusesta
kokonainen kourallinen
rohkeaa
elämäniloa.
Kommentit
kevyin liikkein syvällisiä sanomia
sanat toisiaan sivellen
tästä tulee ajatuksia erilaisia
onhan ihmismieli hieno kun se on rakennettu etsimään onnea ja iloa aina vaan
toisaalta on taito taas olla onnellinen siitä mitä on, eikä onneton siitä mitä ei ole saavuttanut
lopuksi laitat pähkinöitä mietemyllyyn
mikä on rohkeuden ajatus, tehtävä ja mikä tai kuka sitä lennättää.
kylläpäs tykkäsin
sulla on kiva kivi
Sivut