tulimarja

En koskaan osannut kuulua
rohkeiden ja kauniiden ihmisten maailmaan

kysy minulta mitä vain
en ole varma

seison epävarmojen jalkojen päällä
keskellä avohakkuun runtelemaa maisemaa
kaikki muuttui niin äkkiä
en tunne enää reittiä takaisin

Olen kantanut pesääni
risujen suojaan
kaikki aarteet, jotka löysin
kuultavan kiven
lunta
leskenlehden auringon
koivun tuohta
unta
jäkälää
sammalta
mäyrän karvaa
kuusenkävyn
kotkan sulan
pihkan tuoksun

istun tässä ja odotan etsijöitä
tutun sinivuokon helähdystä
kurkien suuntanuolia
valoa, joka johtaa minut kotiin