sateenkaarihymy

Runossasi on kaunis, herkkä ja niin kaipaava tunne, että se tuntuu kovin elävältä... Harvinaisen kauniita vertauksia, jotka eivät jätä kylmäksi!

Tuore upea runo. Minulla toivon tupa, missä myrskysäillä asustelen.

Et käytä turhan arkisia sanoja. Tykkään siitä. Tämä on minusta onnistunein runosi. Kirjoitathan lisää kun ehdit. :)
Kiitän myös kommenteistasi

oijoi, vernarunoja <3 tykkään.
tai siis ei niinkään runo itsessään, sanat. vaan se fiilis.
haikea, toiveikas, surullinen...

"luulin voivani erottua
olevani ainut lehti havupuussa
ja sain huomata että
olen vain yksi tähti taivaalla"

omin säkeen itseeni.

Mahtavaa sanan käyttöä ja jättää vielä lukijalle tilaa omiin näkemyksiin runosta

Surullinen, mutta todella todella kaunis <33 Suloinen avun pyyntö lentää siivillään kuin pieni lintunen :)) Suosikit->

Kauniisti runoilet. Kursiivitekstit nousevat esille kuin omaksi pieneksi tarinakseen.

Jäin miettimään, missä olen nähnyt tai kuullut sanan rispaantunut (koska se todellakin tuntuu liiankin tutulta), mutta olen luultavasti vain käyttänyt sitä jossain runossani. Mieli on vain sanana niin kulunut, että siinä kohdassa piti heittää arpaa, tykkäänkö vai enkö tykkää.

Tykkään. On se kuitenkin kokonaisuutena eheä ja kaunis. Ja jostain syystä hymyilin kohdalle rakkauden satama jo täynnä / takaisinkäännytys on varmaa, vaikka se onkin surullinen kohta. Mutta runosi kekseliäin lause, mielestäni. Ei edellisessäkään säkeessä mitään vikaa ole, mutta jokin siinä takkuaa.