Huomen
Ikkuna auki
illan mennä
lämmön haihtua
pimeydessä painan pääni
käsiini ja lasken
ruhoni sängylle kuolemaan
ikkuna auki
aamun tulla
valon vallata kaappien kulmat
pestä nurkkani koleudesta
lämmittää kylmä keho
(joka yön pimeässä
näki unta ja ulvoi kuuta
riehui ja sekoitti lakanat
pesäksi ihmisen olla)
nauraa kuinka vaikeaa
on syntyä
nousta
pukea
syödä
olla
hymyillä,
kuin osaisi oikeasti rakastaa
jokin aamu unohdan avata ikkunan
vaivun horrokseen enkä herää
luovutan, kaivan kynteni ihooni
revin ihmisyyteni irti kuin kuoren
tänään en halua
muistaa sinua
ikkuna auki
muistojen haihtua
surun vallata asunto
ottaa valtaansa tämä
pelästynyt olento
täynnä vihaa
elämän tuskaa
Ikkuna auki
kuoleman tulla.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
:oO .......järkyttävän upea....kylmät väreet kulkivat selkäpiitä pitkin ja iho nousi kananlihalle tätä lukiessani...Kiitos tästä.
Palaan aina uudestaan ja uudestaan lukemaan teoksiasi. Ja joka kerta pidän niistä enemmän, ja löydän jotain uutta.
Upea. (:
Ajatus avoimesta ikkunasta toimii aivan loistavasti runossasi. Upeasti kuvaat sen kaksisuuntaisuutta. Kuinka sen kautta pääsee niin sisään kuin uloskin. Pidän ja paljon.