Sen hetken olin siellä
missä on minun paikkani
missä minun kuuluukin olla
missä sinun hymysi on turvani
vaikka se ei ollutkaan totta
se oli todellisempaa kuin
tämä aamu, johon herään
se oli minun sisimpäni todellisuus
sellainen, jossa minun onneni
on muutakin kuin toiveharhaa
enemmän kuin lyhyitä henkäyksiä
hymyjä, jotka vain välillä
yltävät silmiin saakka
ja sitä naurua, jonka kaiku on
vain sinulle tarkoitettu
se maailma on yhtä kaukana kuin sinäkin
ja silti, silti tiedän että jonain päivänä
minä saan sen vielä elää
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut