Vain yhden sateen saimme olla
osa samaa kaupunkia
osa samaa kertomusta
sitä, joka meidät nivoi yhdeksi
sitten minä lähdin, sinä jäit
kunnes lähdit sinäkin
enkä ole laskenut
sateita sen jälkeen
koska niistä jokainen
haalistaa kuvaa sinusta
emmehän me mahdu samaan karttaan
silti minun sivuillani sinä asut
ovat sanasi niin
suloisia ja koskettavia
aivan jokaisella kerralla
ja ajatuksesi kovin kauniita
kuinka odotus ja riemu
kulkevat samaa matkaa
kahdenlaisten kyynelten kanssa
koska sinä olet näyttänyt minulle
kuinka hetki voi olla ikuisuus
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut