![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Annastiinanen kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-23833-1704057058.jpg?itok=blY_vEle "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Annastiinanen kuva")
jaksaisimpa ihailla tänään edes hetken
näitä syksyn kauniita värejä
ja sitä
kuinka kevyet ovat jo noiden puiden oksat
väistyisipä tämä tuska
ensilumen tultua
ja ettei sydämeni
olisi enää silloin
sinusta niin kovin raskas
sinä painat minussa niin paljon
että minun on vaikea liikkua
nähdä tuota mutkaista polkua
noiden puiden pudonneilta lehdiltä
◇◇◇
aina silloin kun tämä pimeys tulee yhtäkkiä
ennalta varoittamatta
ja kun en ehdi kyyristyä
kasvojeni muuttuessa kylmyydestä kankeiksi
niin...
silloinhan minä tulen aina tänne
täällähän ei kukaan tiedä kuka oikeasti olen
ja täällä minä kirjoitan mitä sattuu
näillä vapisevilla käsilläni
nimimerkkini takana
ehkä minä jonain päivänä kerron teille
kenestä minä rohkenen aina kirjoittaa
ja kuka minä oikeasti olen
teen tästä näkymättömästä näkyvän
niinkuin olisi kuulunut olla jo ajat sitten
mutta niinhän minä olen aina ollut
näkymätön
tuossa näytelmässä
jossa minulle ei enää jaettu vuorosanoja
ja jossa oli vaikea erottaa oikeaa väärästä
siksi tämä tuntuukin
oikeastaan helpolta
jopa liiankin kevyeltä
olla muttei kuitenkaan olemassa
◇◇◇
näitä syksyn kauniita värejä
ja sitä
kuinka kevyet ovat jo noiden puiden oksat
väistyisipä tämä tuska
ensilumen tultua
ja ettei sydämeni
olisi enää silloin
sinusta niin kovin raskas
sinä painat minussa niin paljon
että minun on vaikea liikkua
nähdä tuota mutkaista polkua
noiden puiden pudonneilta lehdiltä
◇◇◇
aina silloin kun tämä pimeys tulee yhtäkkiä
ennalta varoittamatta
ja kun en ehdi kyyristyä
kasvojeni muuttuessa kylmyydestä kankeiksi
niin...
silloinhan minä tulen aina tänne
täällähän ei kukaan tiedä kuka oikeasti olen
ja täällä minä kirjoitan mitä sattuu
näillä vapisevilla käsilläni
nimimerkkini takana
ehkä minä jonain päivänä kerron teille
kenestä minä rohkenen aina kirjoittaa
ja kuka minä oikeasti olen
teen tästä näkymättömästä näkyvän
niinkuin olisi kuulunut olla jo ajat sitten
mutta niinhän minä olen aina ollut
näkymätön
tuossa näytelmässä
jossa minulle ei enää jaettu vuorosanoja
ja jossa oli vaikea erottaa oikeaa väärästä
siksi tämä tuntuukin
oikeastaan helpolta
jopa liiankin kevyeltä
olla muttei kuitenkaan olemassa
◇◇◇
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit