![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Annastiinanen kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-23833-1704057058.jpg?itok=blY_vEle "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Annastiinanen kuva")
nyt kun syksyn selkä
nojaa niin raskaasti tulevaa talvea vasten
marraskuoleman hitaasti saavuttaessa minua
tunnen miten synkkä aalto
on jo hukuttamassa minua sisäänsä
ja miten tämä sanaton hiljaisuus
voikaan viedä minusta niin paljon tilaa
tahdon näillä kohmeisilla kirjaimilla
vielä kertoa sinulle
ettei tätä ennen eikä minun jälkeeni
ole ollut yhtään päivää ilman vaillinaista tuntia
ettenkö olisi sinua ajatellut
mitettinyt miten tärkeä olit
...olet
päivät pakoilen tunnettani
mutta sisimpäni
saavuttaa minut aina iltaan mennessä
ahdistaa nurkkaan jossa tuskin hengitän
ja miten tämä tyhjyys voi painaa näin paljon
***
nojaa niin raskaasti tulevaa talvea vasten
marraskuoleman hitaasti saavuttaessa minua
tunnen miten synkkä aalto
on jo hukuttamassa minua sisäänsä
ja miten tämä sanaton hiljaisuus
voikaan viedä minusta niin paljon tilaa
tahdon näillä kohmeisilla kirjaimilla
vielä kertoa sinulle
ettei tätä ennen eikä minun jälkeeni
ole ollut yhtään päivää ilman vaillinaista tuntia
ettenkö olisi sinua ajatellut
mitettinyt miten tärkeä olit
...olet
päivät pakoilen tunnettani
mutta sisimpäni
saavuttaa minut aina iltaan mennessä
ahdistaa nurkkaan jossa tuskin hengitän
ja miten tämä tyhjyys voi painaa näin paljon
***
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
mutta valon koittaessa nousee mielenvirekin
ja jaksaa käsitellä vaikeitakin asioita