Hei outolintu, ruma ankanpoikanen
joka tosiaankaan
ei ankka ollutkaan
Vaan se joutsen, kaunis kyllä
mutta ihan yhtä luonnevikainen
Ei kahdesta rikkinäisestä ihmisestä kai
ehjää saa
Ainakaan, jos vain toinen sitä haluaa
Halusin sulle aina vain hyvää
vaikka kömpelösti sen esitinkin
Mutta et koskaan päästänyt läpi
et antanut patojen murtua
Vihasi vain sain kestää
No,
ole sitten keskenäs
Selite:
Tää on sellainen muisto sellaisesta ihmisestä jota rakastin niin maan perkeleesti, mutta olin vain liian nuori ja kokematon itsekin käsittelemään häntä ja hänen neuroosejaan oikein. Kukaan ei ole päässyt niin ihoni alle kuin hän, eikä kukaan ole minua satuttanut kuin hän. Paska ihmissuhde mutta tulipahan koettua.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut