Toista tarvitsen

        
Toista ihmistä tarvitsen
toisin sanoen ystävää,
yksin mihinkään pysty en
ja niin paljosta vaille jää.
Ole sinä kataja luodollani
niin luja ja sitkeä,
ole minulle koko maailmani
ei silloin tarvitse itkeä.

Saan sulle soittaa ja käydäkin
aina luonasi rentoudun,
sun seurassa nauraa sydänkin
ole ikuinen ystävä mun.
Katajaan tarraan ja pitelen
kun myrsky yllättää,
se pysyy sitkeänä pelastaen
pois pelko mielestä jää.

On eroa katajalla, koivulla
toinen kestää ja toinen ei,
ne on elämän eri sivuilla
tumma sivu pois koivun vei.
Nyt valkea on sivu tää
ja kataja voimissaan,
en tummaa sivua enää nää
laitan turvani katajaan. 

Tässä vertasin kahta elämää
yksinäinen on turvaton,
toisen kanssa taas aika vierähtää
ja nauru on huoleton.
Katson ylös ja kiitän sinusta
olet lahja Taivaan Isän
Hän pitää huolta minusta
ja antoi elämääni sinusta lisän.