älä sinä huoli ihmislapsi
vaikka kylmästi havisevat
muistojen tuulet
kulje naurusuin
koska huolillasi
oven niin helposti
uudelta onnelta suljet
voi sinua pieni ihmislapsi
yhä istut ja katsot
suruisana
näkemättä mitään
anna kätesi
silitän hiuksiasi
voit sylissäni keinua
luottaen uuteen päivään
sillä surua seuraa
aina ilojen kilo
ja mennyt utuna
jonnekin haihtuu
ja silloin et muista
vielä eilen koskiko
kun suru painava
onnen tunteeksi
vaihtuu
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Suloinen, lämmin kannustusruno...
Huikean lohduttava runo. Kiitos tästä kokemuksesta, minkä tarjosit sanoillasi. Tähän hetkeen niin sopiva. Ja runona tosi laadukas.
Kaunis kannustus ystävälle, lohtu huolien painamalle.
voi, niin kauniisti kerrto, kukaan koskaan minulle, sinuun sanoihisi uskaltaa luottaa, ihanaa lukea heti aamulla näitä
Sivut