et tullutkaan
et tullutkaan
vaikka tulla lupasit
et tullutkaan
et tullutkaan
kai sain mitä ansaitsin
poskeltain pyyhin taas suolaisen kyyneleen
ja painoin pääni
etteivät ihmiset näkisi ison miehen itkeneen
etteivät näkisi sisimpääni
niin niin kuulin kun kellot soi
niin niin nuoripari penkillä ilakoi
ja minä odotin vaan
mut kuitenkaan
et tullutkaan
vaikka tulla lupasit
et tullutkaan
et tullutkaan
kai sain mitä ansaitsin
pureva viima ja syksyinen sade kylmäsi käsiä
kun sua odotin vaan
läpimärkänä kotiin yksin kuljin katuja öisiä
voi mikset sä tullutkaan
niin niin olit petturi kavalin
niin niin mutta naisista ihanin
jota odotin vaan
mut kuitenkaan
et tullutkaan
vaikka tulla lupasit
et tullutkaan
et tullutkaan
kai sain mitä ansaitsin