on kylmää
linnut laula ei
joka päivä ja yö vain sataa
vaatteet märkinä kuljen
eikä vastaani tule
ihmistä ainoatakaan
minne menen
vastatkaa
muuten en astu askeltakaan
miksi tällä tiellä pitää vaeltaa?
näin unen
ja unessa naisen
joka valloitti hymyllään
kuulin ihanan hennon äänen
mutta yhtään sanaa
en voinut ymmärtää
nyt etsin
mistä löytää
montako estettä pitää ylittää
miten osaisin hänen kieltään?
yön palelin
näkyjä taas näin
olin kulkenut vuoden harhaan!
katson eteen, katson taakse
enkä osaa päättää
minne lähden kulkemaan
takaisinko
kuljinko turhaan
eikö satumaata ole olemassakaan?
on kylmä eikä edes sade taukoa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kysymyksien runo mut nätti silti.
Lukiessani runoasi, rivi riviltä minut valtasi tunne kun on seisonut kaatosateessa ja olo on kuin uitetulla, raskas ja sisimmän valtaa vilu jota edes kaipauksen tuoma lämpö ei poista.
niin tuntuupa tämä runosi niin tutulta,mukava lukea koska ajattelen itsekin noin
Kysymyksiä niin tuttuja monelle meistä, niillekin jotka löysivät satumaansa. Hienoa tulkintaa ja tunnelmointia...ihan värisyttää.
=o)
Todella upea runo etsimisestä ja harhailusta. Osaat kirjoittaa!
Pakahtuu pieni sydämeni, runosi tuskaisesta sävelestä. Kauniisti kuitenkin taas kirjoitat, siksi oletkin erikoisen hyvä!
hieno runo
"minne menen
vastatkaa
muuten en astu askeltakaan
miksi tällä tiellä pitää vaeltaa?"
Toi oli niin hyvin kirjoitettu..
... jos sinne päästä vois! :) Haikeaa ja utuista, romanttista kaipuuta.
Tämä on herkkä ja kaunis teos. Tuskaa täynnä, kylläkin. Suru kuvastuu tästä runostasi. Hyvin siitä kirjoitat.
Aurinkoista synttäripäivää sinulle. *halaus*
Sivut