tummaa tummaa ainiaan
on elon, arjen vaaka
onko kaikki kohdallaan
en mä tietää saata
soudan soudan yhä näin
mut aina vastavirtaan
kosken kuohut edessäin
jäänkö vielä pintaan
kaipaa kaipaa ihminen
lämmön, lemmen hurmaa
joko löydän onnen sen
vai onko toive turhaa
kuljen kuljen ainiaan
ja pysähdy en koskaan
vuodet seuraa toisiaan
ja lisää rinnan tuskaa