Sen huomasi

Alussa olin tavallinen,
puolivälissä hajosin,
lopuksi olin rappiolla.

Sen huomasi,
kun toiveet valui sormien välistä,
tulevaisuus sumeni.
Kaverit katosi,
tilalle tuli muita.

Sen huomasi,
kun suklaa vaihtui nappeihin,
kun limu vaihtui vahvempiin.

Sen huomaa,
kun elää sumussa,
loputtomassa pimeydessä,
vailla todellisuuden tajua.

Murheet kerrottiin ennen kavereille,
nyt saatan puhua yksikseni seinälle,
avaudun tunteistani sohvalle,
sekä suutun omalle peilikuvalle.

Tiedostan virheeni,
mutten tiedostamalla tiedosta tiedottomuutta tiedosta.
En halua myöntää,
en vastaa kysymyksiin,
olen pulassa.
Aivan yksin.