Istuisin yksin
(vielä vieraassa)
kodissani
kuunnellen sinua
ajatellen
edellistä elämääni
Sitä, kuinka
oikein nyt on
ja kuinka silti tunnen
vain pohjattomuuden
itsessäni
en mitään,
mikä on aina ollut
ja luulin aina olevan
niinä hetkinä, kun
on hiljaista ja
maailmassani
vain
häivähdys
minusta
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi