kaipuu toista kohti
tahdon suoma voima, myös
damokleen miekka.
peitti meidät rauhan turva,
silottelemattoman kurja.
ahdas tila alla siiven
pimein kolkka sieltä
valittu valmiiksi siitettävälle.
kurittomuuden myötä
yht päivää, yht yötä vaille
silosen pinnan sirpaloitumista.
tukipilareinamme kivet ja saari,
jossa roihuavista tunteista,
sen kirjon elinkaaresta,
tehdään loppu
jätetään nousuveteen
uhrilahjoiksi ja sitte
erakoidutan armaani sinne.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit