Lohduton
Niin lämmin kesäpäivä
ekä huomaatkin lehtien jo puissa kasvavan
nurmen vihertävän,
kun vihdoin voit sen sisäistää, mitä silmissäsi näet
huomaat miten pitkään olet ollut poissa kaikesta
Ollessasi sen valtiaan armoilla, ne päivät lipuvat vain hiljaa ohitse
Juuri niin, etten muista niiden päivien edes olevan edes olemassa
Ja kuinka haluaisit nousta aamun ensimäisten kultaisten sävyjen mukaan
Unohtaa sen myötä tämä piinaava tuska
Mutta taivaanranta vain mustenisi
kaikista pahoista teoistasi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
