Se mitä
hän on
löytänyt
ja kadottanut
tällä matkalla
täällä
sillä on
merkitystä hänelle
mutta nyt
hän haluaisi
tietää sen
ennen kuin
hänen sisäinen
jätättävä
kello pysähtyy
että
tämä kaikki
ei ole
ollut vain
turhan räpeltämistä
täällä
hän on
kuullut
monta kertaa
näitä sanontoja
ehkä jo
liian monta
kertaa
"kaikki kääntyy
paremmaksi"
"huomenna on
kaikki paremmin"
mutta
ei hänelle
ole avautunut
viime aikoina
niitä parempia
päiviä
eikä hän
enää odota
että niitä
parempia päiviä
hänelle
enää avautusi
joen rannalla
seisoessaan
katsellessaan tähtiä
hän ajatteli
en vieläkään
ole löytänyt
näiden tähtien
alla
näiden tähtien
alla
sitä oikeaa
kotia
ja siinä
hetkessä
hän tunsi
sen kuinka
hän on
lipunut
elämän ohitse
niin kuin
tuo
lapsen tekemä
kaarnalaiva
joka lipuu
törmäilen kiviin
syksyisessä joessa
kaarnalaivan lipuessa
katseen ulottamattomiin
hän
ymmärsi sen
mitä se
tarkoitti hänelle
tuon
lipuvan kaarnalaivan
näkeminen
syksyisessä joessa
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaarnalaivalla lipumista
hienoa tajunnanvirtaa
runosi keinahtelee toiveikkaasti, tuulen antoisan
puhkuessa eloisan elämän vesille.
Hieno runo kiittelee Marle :)
Sivut