Sillä kesän
yöttömän yön
tuulisella tiellä
lämpimän
taivaan tuulen
lakaistessa
hänen mieltä
hän havahtui
siihen että
hänen elämä
on ollut
kuin
uneton unta
mutta
kun se
kesän
yöttömän yön
lämmin
taivaan tuuli
lakaisi
hänen mieltä
niin
hän virkistyi
ja hetken
hän tunsi
itsensä ihmiseksi
kun se
kesän
yöttömän yön
lämmin
taivaan tuuli
lakaisi
hänen mieltä
©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hyvän tuulinen
runon mieli on lempeä
olen elän hengitän ja tykkään siitä -
hyvä runo, pidin!
Sivut