Jos joella ei olisi nimeä

aamuisin

minulla oli tapana katsella
taimenten nousua
yläjuoksulle

joskus tiputin niille veteen
toukan tai hyönteisen,
ihan vaan kun ollaan kavereita 

se oli silloin,
kun joilla ei ollut nimiä

oli vain virtaus, tyyni,
ulpukan syntymä ja kuolema

sitten tuli ihminen

päätti että sinut minä nimeän,
sinä olet minun

eikä mikään saanut enää

juosta
             virrata
                           lentää

nimettömyyden villissä
vapaudessa

etkä sinä koskaan oikeasti nähnyt
kastepisaran kimmellystä
vihreällä versolla

kuunnellut
ensimmäisten poikasten
hauraita toiveita

katkaisit siipeni,
kaadoit pesäpuuni

ja minä olisin vain halunnut
laulaa ja lentää

rauhassa

ja minä
mietin

jos joki olisi saanut nimetä
ihmiset

keitä he
olisivat