Pilvet kuin pikajunat. Kiitävät sinipunaisella radallaan.
Eivät enää pysähdy tälle asemalle. Odota minua mukaansa.
En koskaan lähtenyt vaikka kuuluttivat kahdesti. En uskaltanut pitää reunasta kiinni.
Sinä uskalsit. Lähteä niiden mukaan. Kiitää karussa kyydissä. Humaltua hajuista ja huudoista.
Ihmetellä Intian taivasta. Varanasin valoja ja varjoja.
Kuinka pelkäsinkään puolestasi.
Mutta eniten pelkäsin pelkuruuttani.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Viimeinen säe kruunaa syvällisen runosi. Elämänpelko näivettää ja käpertää meidät ihmispolot pieniin ympyröihin.
Runossasi on suurta rohkeutta, että pelkää toisen puolesta. Hienoa tulkintaa!
Sivut