Yön tumma hehku
on ilmassa
hän vain odottaa
yksinäisyys ympärillä
kietoo hänet tiukkaan syliinsä .
Rinnassa on puristus tuskaa
ja silmissä kyynel
hän katsoo taivaalle
näkee siellä tähden välkkyvän
kuin hänelle silmää iskien
Hän hieman lämpenee,
kuuntelee rauhallista
hiljaisuutta kuin
selittäen itselleen
hyvä näin on olla,
oman mietteensä kanssa
Muistaa hän vain
pienen hetken
kun lapset kävi ja lähti.
Nyt hellii häntä
vain muistonsa lämpimät
vetäessään peittonsa
tiukemmalle ympärilleen .
Tulee uusi päivä
ja joulu on poissa,
enää ei ole yksinäisyyttä
vain joulu sen tekee
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi