Löytäisinkö itseni
jos vain olisin
kuolisin tähän
tekemättömyyteen
Ikävä syö sydäntäni
se haluaisi vielä
niin paljon elämältä
Murhetta, iloa,
syyllisyyttä, rakkautta,
jota katuisin ja itkisin
Kyyneleet ne vain tulevat,
mutta itken sitä
kun olen jättänyt
tekemättä elämää,
sitä, mikä antaa varmuuden
tähän päivään
Rakkauden yö viipyy,
odotan sinua
Jos vielä tulisit
tuntisin itseni taas naiseksi
Olin kerran sellainen
keimaileva, rakastettava
minne se lähti sielustani
Kaipaan sinua
jumalaiseni nainen sieluuni,
mieleeni, ajatuksiini
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Huikeaa, olet puhunut allekirjoittaneen sielulla runosi sillä siinä on niin paljon omia tuntojani.
Kaihoisa, kaunis runo.
Sivut