kirjoitan
kirjettä nua
sinulle... i
paperi palaa s
p
o n
r a
o t
k s
s a
i k
sanani leijailevat a
luoksesi. . . . r
....•´¨*•.¸¸.**:*:*:*:.•*¨`•*-*;*::*;;;**
.....•´¨*•.¸*. * «•´¨*•.¸*. *
¨*•.¸* ;*;*Pikkuaurinko***
*.*.*. elämäni taivaalla* : *:*
*:*:* sinä ystävä ;*;*;*
*:*:*:*;`* *.¸¸.•
....•´¨*•.¸¸.* ¸.•*¨`•*
Lämmintä runorikasta kevättä!
tämä runo jota en halunnut lausua ääneen alkaa puhua itsekseen kertoa sitä tarinaa jota kukaan ei halua kuulla ei ainakaan tänään kun sanotaan niin paljon niin vähän kuunnellaan ja vielä vähemmän ymmärretään ehkä ei koskaan varsinkin jos nyt lopetan lopetan mitä - kun en mitään lausunutkaan
Käytämme evästeitä varmistaaksemme mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön.
Kommentit
Mukavaa pohdintaa
runon koko kertomuksen. Ilmassa oli haikeutta, salaperäisyyttä ja
jotain mihin en saanut otetta. Hyvää teksiä !
Jospa se aikanaan valkenee, kiitos kommentistasi ;)
toinen ymmärtää puolesta sanasta, toinen ei koskaan.
Kiitokset hymyilee Marle ;)
Kiitos palautteestasi ;)
aivokopassa välillä hiljaista (minulla ainakin)
Kiitoksin hymyilee Marle ;D
Tämä runo oli tulollaan kauan ja muutaman kerran meinasin pistää
öömappiin ;)...mutta onneksi en, kun joku kuitenkin ymmärtää runoni sanomaa.
Kiitoksin Marle;D
Kiitos Walde!
Sivut