Yön tullen suljen silmäni
ja avaan sieluni hauraat portit
elämän hiljaisille tuulille.
Silloin näen
kuinka väreilevä taivas laskee syliini
tummuvan yön hiomattoman timanttinsa.
Siihen tummaan samettiin
kätkeytyy tuhansia tarinoita
taivaankannen tuolta puolen.
Tarinoita elämästä, kuolemasta
ja salaisista haaveista päältä maan.
Jos tuon kauniin hetken
sielussani kerran tuntea saan,
on sydämeni täynnä silloin
taivaan kultaa ja hopeaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihanaa... vaan et en haluaisi lukea rakkausrunoja ollenkaan :<<
Tosi kaunis runo ja loppua kohden sen kun kaunistui lisää....Ihana!!!!!
Tämä oli kaunis runo muistoista ja hetkistä ihmisen elämässä, jotka siellä pysyvät aina.
upean kaunista
Kauniisti runosi yö koskettaa lukijaa :)
Huokailen... tässä runossasi matkataan "hiljaisilta niityiltä".. aivan upeisiin koko elämänkaaren kattaviin kuvauksiin ja tässä se tehdään todella kauniisti. Upea runo.
Kaunis tulkinta yön hetkestä. Aivan upean koskettavaa.
Kaunista!
Tavoiteltavan arvoisia aarteita nuo 'taivaan kullat ja hopeat' varsinkin näin ihastuttavien sanojen saattelemina ;)
Herkän kaunis! Täynnä yön väriltään tummia, mutta kuitenkin keveitä tuntoja. Koskettaa. Ja lisäplussaa fontista!
Ihastuttavan kaunista! Yön tummuus on inspiroinut runoilijan ja aikaansaannos on upea. Pajutar *kiittää*
Älyttömän kaunista..
Mielettömän ihana runo öisestä hetkestä.
kaunis ja herkkä tunnelma runossasi
Oikein hieno ja kaunis runo, ja hieno loppu varsinkin...pidän : )
Mystistä ja kaunista tuo sametti
Kuinka voikaan näin kaunista runoa kirjoittaa.
Todella satumaisen kaunis.
Sivut