Yö tullen,
kuuntelen hiljaisia ääniä
kaukaisuuden.
Tuulen lempeä huokaus
kuiskaa korvaani sanoja,
joita sydämeni sisään suljen.
Sielussani on loputon kaipuu
mikä lakkaamatta vaeltaa
elämäni mutkaisilla teillä.
Vain nukkuvan yön sylissä
minä hetkeksi viereesi rauhoitun.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tästä löysin omia tuntojani. koskettavan kauniita kielikuvia runosi tulvillaan.. pidän paljon.:)
Tämä kirvoitti kyyneleet.
Pitääpä olla upea runo! tämmöistä runoa lukiessa ei voi muuta kuin nauttia luku hetkestä. mestarillinen runo!! koulu arvosanoin 10½
Aivan ihana runo. Ihastuttava. Niin lohdullista: elämäni loppuun.
Tässä runossa on hienoa hiljaista syvyyttä. Pidin paljon
Hiljaisuuden puhuttelevaa voimaa... Upea!
Tästä löysin omia tuntojani. koskettavan kauniita kielikuvia runosi tulvillaan.. pidän paljon.:)
Tämä kirvoitti kyyneleet.
Pitääpä olla upea runo! tämmöistä runoa lukiessa ei voi muuta kuin nauttia luku hetkestä. mestarillinen runo!! koulu arvosanoin 10½
Aivan ihana runo. Ihastuttava. Niin lohdullista: elämäni loppuun.
Tässä runossa on hienoa hiljaista syvyyttä. Pidin paljon
Hiljaisuuden puhuttelevaa voimaa... Upea!
Kaunis runo rakkauden vahvasta voimasta
joka kestää läpi elämän, joskus hiljaisuus
puhuu enemmän kuin sanat...
Itkenkö nyt..en itke..itken..Tää on niiiiiiiiin ihana!!!!!!!!!
Se on jännä juttu tuo sielu kun sillä on jatkuva ikävä sinne mitä ei edes välttämättä ole! Onneksi on vierussielu kainalossa:)
Miten sai nämä sanat ikävän taas tuntumaan ylipääsemättömän suurelta!!...voi kun Hän olisi nyt juuri tässä.....
Kiva runonen.
sisältörikas,kaipuu
asuu jokaisessa
meissä:)
Koskettavan Kaunis runo, jossa Äärimmäisen Luottavainen, Levollinen ja Uskottava Tunne.
Kauniisti runoillen rakkalle. Upea kerronta, jossa syvällä se tunne, jota kai jokainen kaipaa.
Sivut