Olit polvillasi kukkamaassa,
ja minä surisin kuin mehiläinen,
kiersin sinun pääsi ympäri
yhä pienenevää kehää.
Et ollut sitä huomaavinasi,
ja ajattelin, kuinka
pettyisin, kaipaisin ja surisin
jos lähtisit täältä maailman ääriin,
kukattomalle seudulle
ja minulle jäisi vain tuuli,
johon tarrautuisin
ja lentäisin luoksesi,
veisin mukanani kukkien siemeniä,
kylväisin niitä sinne,
missä mikään ei kukoista,
ja miten ne puhkeisivat kukkaan kaikki,
autiomaat, kolkot vuorten rinteet,
ja tuuli nostaisi hameenhelmaasi julkeasti,
kuten silloin kukkamaallasi
ennen lähtöäsi,
ja minun mieleni ikuistaisi
sen muistini kameralla.
Sinä nostit katseesi,
huomasit minut
ja tulit hymyillen vastaan.
Silloin tuuli nosti
hameenhelmaasi.
ja ajattelin, kuinka
pettyisin, kaipaisin ja surisin
jos lähtisit täältä maailman ääriin,
kukattomalle seudulle
ja minulle jäisi vain tuuli,
johon tarrautuisin
ja lentäisin luoksesi,
veisin mukanani kukkien siemeniä,
kylväisin niitä sinne,
missä mikään ei kukoista,
ja miten ne puhkeisivat kukkaan kaikki,
autiomaat, kolkot vuorten rinteet,
ja tuuli nostaisi hameenhelmaasi julkeasti,
kuten silloin kukkamaallasi
ennen lähtöäsi,
ja minun mieleni ikuistaisi
sen muistini kameralla.
Sinä nostit katseesi,
huomasit minut
ja tulit hymyillen vastaan.
Silloin tuuli nosti
hameenhelmaasi.
Selite:
Olen jo uudelleen naimisissa, ja nykyinen vaimoni on myös samalla tavoin "multasormi", ja innostunut kukkien ja kaikenlaisten hyötykasvienkin kasvattamisesta. Olen onnellinen nänen kanssaan!
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut