Kaikki rantakivet, jokainen persoona yhteisössä,
jokaisen yksilöllinen muoto ja väri,
jokaisen yksilöllinen muoto ja väri,
ei kahta samanlaista rinnan,
ja jokaisella oma tarinansa kerrottavana.
ja jokaisella oma tarinansa kerrottavana.
Auringon välkehtivä kilo
järven selän laineissa silmiä häikäisi.
Muurahaiset,
muurahaispolku yli sileän kallion,
ja puolukanvarvut, harmaa kaunis jäkälämatto,
jonka päälle teki mieli heittäytyä nukkumaan
keskikesän lämpöön.
järven selän laineissa silmiä häikäisi.
Muurahaiset,
muurahaispolku yli sileän kallion,
ja puolukanvarvut, harmaa kaunis jäkälämatto,
jonka päälle teki mieli heittäytyä nukkumaan
keskikesän lämpöön.
Silloin vielä uskoin ,
että ystävyytemme jatkuisi ikuisesti.
Ei mikään meitä erottaisi toisistamme.
että ystävyytemme jatkuisi ikuisesti.
Ei mikään meitä erottaisi toisistamme.
Saariko minut hylkäsi vai minä saaren?
Vääjäämätön oli kohtalo,
joka sen meille määräsi.
joka sen meille määräsi.
Myöhemmin,
kun muistojeni siiville nousin,
kun muistojeni siiville nousin,
lensin sen saman saaren yli,
etsin sieltä sijaa
mihin silmäni voisin laskea.
mihin silmäni voisin laskea.
Selite:
Nyrjäpaasi, pieni saari Savonlinnan Pihlajavedellä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut